MonenÄiti

adventti

2011-11-27T19:22:00.001+02:00

"Nu har vi börjat med julstöket" huudahti Ada maanantaina innoissaan kun tuli eskarista kotiin.Ja paitsi että eskarissa niin on tehty, on myös täällä kotona hiukan aloiteltu joulun odotusta. Jos nyt jokin voi varjostaa joulun odotusta, niin sää. Siis voisiko olla surkeampaa juuri nyt? Kuulen miten sade rummuttaa peltikattoa, koira makaa huoneessaan masentuneena kun on niin kurainen, kissat on toistensa kimpussa kun eivät saa ulkona purettua energiaa...
Vaan jos keskittyisi mukaviin asikoihin, kuten siihen faktaan että on massu on täynnä! Tänään syötiin lipeäkalaa *nam*, sitä ennen alkupaloiksi lasten joulutapahtumassa pannaria hillolla ja kermavaahdolla *namnam* ja sinne mentiin suoraan kahvipöydästä jossa tarjolla oli juuri paistettuja joulutorttuja ja pipareita. Ja salaa lapsilta olin vielä syön parit brunbergin tryffelit jotka tehtaanmyymälästä eilen ostettiin.
Ja seuraavaksi kuvapläjäys:

Luminen maisema selittyy täällä: koska kameran muistikorttia ei ole vielä siirretty koneelle valitsin vuosi sitten otetun kuvan :-) vuosi sitten meni silloinkin kuukausia bloggaamatta. ei ollut aikaa, ei inspistä, ei voimia. olin viime syksyn niiiiin väsynyt, kaikki kolme pientä nukkui huonosti. oli iltoja jolloin en nukahtanut ennen aamu kolmea. oli öitä jolloin torkahdin max vartiksi kerrallaan. oli iltoja jolloin nukuttaminen kesti tunteja, ja siinä vaiheessa kun itse pääsin petiin olin niin ylikierroksilla ja vihainen etten saanut unta.... kaikki loppuu aikanaan, niin myös yöriekkumiset. tammikuussa oli kaikilla vesirokko, siihen yhdistettiin unikoulu ja siitä se oppiminen lähti. nyt, melkein vuosi myöhemmin, on enemmän sääntö kuin poikkeus että Emil nukkuu koko yön, Ada herä kerran kun tulee iskänsä paikalle nukkumaan kun iskä lähtee aikaisin töihin. Sagan kanssa vähän takapakkia siinä mielessä että oli jo siitynyt omaan huoneeseen, mutta laiskuus ja flunssat iski, eli nukkuu nyt meidän välissä. Toisaalta se tarkoittaa että on öitä jolloin en nouse sängystä kertaakaan :-)

Palomies, pieni

2011-09-22T20:19:00.000+03:00

Tämä oli ehkä Emilin paras päivä ikinä :-)

Palomies Sami on meidän perheen sankari ♥

Ja kyllähän tytötkin viihtyi

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli siis häppening 14.8 Porvoossa.

Ja ihan varmasti mennään ensikin vuonna jos taas järjestetään.

kahden kuukauden kuvat siirretty

2011-09-18T19:31:00.002+03:00

todistettakoon että jotain sain kesän aikana tehtyä. eli maalta "löytyi" mun tädin aikoinaan 80-luvulla tuunaama senkki. koska mulla ei ollut aikaa tehdä tästä(kin) ikuisuusprojektia, päädyin puhdistuksen jälkeen maalaamaan otexilla, ja päälle sadolinin puolikiiltävää tikkurilan "brie" sävylä. vielä puuttu vetimet, lukothan tuossa olisi mutta tässäkin asiassa aion oikoa ja mies saa porata ne piloille. Niihin siis samat ikean nupit kun meidän muissa kettiön ovissa ja laatikoissa (keittiön alakaapitkin kesän aikana maalattu samalla sävyllä, ja nupit vaihdettu).

Eli ennen

ja jälkeen

ikkunat tuossa nurkassa voisi aika piakkoin laittaa paikoilleen, kai se kesä jo on loppu?

kolmas lomaviikko

2011-07-11T12:35:00.000+03:00

Ja kolmas lomaviikko käynnistyi.Tässähän tämä loma menee ilman että mitään saa aikaiseksi kun on niin kuuma ettei jaksa...
Viime viikolla, torstaina, meidän piti käydä niitä luomumansikoita pomimassa. Oltiin sitten sen verran myöhään liikkeellä että tienristeyksessä oli kytti: "kypsät mansikat loppu tältä päivätä". Saas nähdä ehditääkä me sinne lainkaan, kun en mä pysty keskellä päivällä tässä kuumuudessa liikkumaan yhtään minnekkään, ja iltasella ne on varmaan aina loppu?

Mutta käytiin kirjastossa taas. On kiva asua kunnassa, jossa ruotsinkieli on hyvinkin vahvoilla, eli myös valikoimat lastenosastolla on aivan toista luokkaa kun niissä kirjastoissa joita Helsingissä käytettiin.

Mukavaa myös se, että olemme siirtynneet tuollaisiin "lätt att läsa" kirjoihin, joita Emilkin jaksaa kuunnella.

Päivänä tässä eräänä kun tultiin autolla kotiin kohtasi meitä tämä näky:

Kiva kun oma kissa lööbailee keskellä tietä... Ne oikeasti heittäytyy ihan minne vaan ja milloin vaan. On mullä välillä sydän kurkussa kun ajattelin miten ne täällä liikkuu, mutta maaseutuahan tämä on, eli niin liikkuu muutkin kissat.
Ja koira on pölhö se myös. Se kuljettaa keppejä koko ajan, ja minne sitä sitten istahtaakin käy näin:

Eli saa kepin syliinsä, ja koiran tuijottaa keppiä ja ihmistä silmiin vuoronperään eikä ihan hevillä luovuta ennekuin keppi jonnekkin lennähtää.

Ja vihdoinkin, tai siis itseasiassa huhtikuussa Lontoosta, löytyi hyvät mehujäämuotit sikahalvalla eli puolitoista puntaa. Niissä on tuommoinen kuppimainen tuo alaosa jossa vielä pilli, eli kun mehujää sulaa voi sen mehun juoda pois. Meillä oli joskus käytössä Tupperwaren muotitt, mutta se oli niin sotkusta puuhaa että kaapin perälle jäi. Mutta nämä on hyvät, ja lapsetkin saa tarpeeksi nestettä tällä kuumuudela kun voi mehujädetellä.

Ja kuumuudesta puheen ollen, niin kiitti mulle riittäis jo....

toistoa loman tokalla viikolla

2011-07-06T20:21:00.000+03:00

mukavaa tämä lomailu kun päivät toistaa itseään niinkin positiivisin tavoin kuin:

-lapsille leikkiseuraa

-äidille kahvitteluseuraa

- mansikoita ja vaniljakastiketta

- trampoliinilla pomppimisesta väsyneet lapset

Semmoinen outo kausi alkoi kylläkin tänään, että teini lähti mummun kanssa Saksaan mun tätiä moikkaamaan. Nyt kun pikkuset on kaikki unessa täälä onkin lähes epänormaain hiljaista....

todellinen kesäviikonloppu

2011-07-04T08:02:00.000+03:00

Tässä viikonlopun tärkeimmät

Vesipetoja hiekkakuopalla:

Ja kyllä, mustikkakausi on alkanut!

Mummu se noukki aamutuiman myös metsämansikoita mustikoiden seuraksi puuron päälle

Tästä voikin aloitella toista kesälomaviikkoa, jonka kaikille päiville on jo kertynyt ohjelaa. Tänään lyhyt roadtrip, joka itseasiassa aina on vähän extremeä lasten kanssa jotka on tottunut 45 minsan ajomatkoihin, max.

päivän numero: Viisi

2011-07-01T21:18:00.000+03:00

VIIDES lomapäivä alkaa olla lopuillaan. Luulisi että lomalla on leppoisaa, mutta niin se vaan teki tiukkaa että ehditti VIIDEKSI uimalouluun. Päivällä oli vieraita, meidän entiset naapurit, ja oli oikein mukavaa nähdä pitkästä aikaa. Siinä turinoidessa ehdittiin perata ekat VIISI kiloa mansikoita. Oli muuten hinta laskenut radikaalisti; eilen pyysivät 50 euroa laatikosta, tänään oli hinta enään 30. Ja lajikkeena Polkajoka oli ihan mahdottoman maukas, ja todella hyvälaatusia. Koko laatikosta löytyi vain 2 huonoa mansikkaa, ja ne ketkä mut tuntee tietää että mä olen tarkka.
Mutta siis, semmoisen käänteen sai päivä, että iltapäivästä mies teloi itsensä puukolla ja saikin sitten kyydin tuohon krkonkylälle terveysasemalle. Ja VIISI tikkiä sormeen, sekä VIISI päivää saikkua. No onneksi ei käynyt sileen pahasti, että olisi esim hermon katkaissut. Ja vissiinkin hyvä asia että oli terävä puukko eli todella siisti haava, vaikkakin verta tuli ihan kiitettävästi.

Tänään siis uimakoulu loppui, ja hieno diplomi muistoksi:

nyt täytyy vaan sitten muistaa (=jaksaa) ahkerasti käydä ettei opitut taidot unohdu, ja jos vaikka se pääkin kohta pysyisi pinnalla :-)

kuvaton nejäs päivä

2011-06-30T22:27:00.000+03:00

olen tänään ottanut yhden kuvan, mutta jääköön julkaisematta kuva Maisa-kissan päivän saalista. Edellisessä postauksessa kun epäilin kissan olevan lomalla, niin todisti nyt että kyllä saalista löytyy. Sitä äsken kaikki "ihailtiin" tuossa yläkerran aulassa. Sinänsä hauska kuva, Maisa leikkii jo kuolleella saaliilla, Ada kyykyssä vieressä ja ehdottaa että laitetaan laatikkoon ja haudataan. Kuvassa saalista ei edes meinaa erottaa, on sen verran pelin paloja yms yms....

Mutta jos olisin kuvannut olisi kuvana voinut olla vaikka muurinpohjalettujen paistoa, tai altaassa poskuttelua, tai minä nauttimassa mukillista sangriaa. Tuossa parin talon päässä oli lettukestit, päästiin siis tutustumaan pariin uuteen perheeseen täällä kylässä. Oli tosi kivaa, lapsia oli varmaan tusina, ellei peräti tiu. Nyt vielä jos nämä omat riiviöiksi muuttuneet kullanmurut nukahtaisi, niin ehkä jaksaisin pinnistellä telkun edessä ja katsoa Criminal Mindsin boxilta, se kun alkoi tänään uusin jaksoi (tähän feisbuukpeukku!)

Huomenna päivä uusi, entiset naapurit tule kyläilemään, heidän nuorempi tyttö on tasan viikkoa Sagaa vanhempi!

Kolmatta päivää (kukkiva)

2011-06-29T22:37:00.001+03:00

Miten kaunis onkaan pioni, ja voih miten nopeasti kukinta on ohi....

Ensimmäinen nuppu taisi avautua maanantaina (mun loman kunnikais, ehkä?), ja nyt ei montaa nuppua ole vaan puska täydessä kukassa. Pensas on tänä kesänä kooltaan varmaan tuplat mitä viime vuonna. "Lannoitteeksi" riitti kuuden puun kaato siitä ympäriltä joku kuukausi sitten. Tosiaan meidän piha on aikamoinen sekamelska, mutta jotain merkkejä on havaittavissa että joitain vuosikymmeniä sitten tässä on ollut oikein kaunis puutarha. jonkun verran maanmuokkausta tässä pitäisi tehdä, mutta se homma pitäisi kyllä suunnitella etukäteen kun ei satu öytymään kaivuria omasta takaa jolla vois kaivaa vähän silloin tällöin.

Mutta kissat ne osaa ottaa rennosti, ihan toista maata siinä(kin) kuin koirat. Tässä kyllä Maisalla on hyvinkin epäileväinen ilme.

Ja huomenna kai relataan vielä enemmän, jos kerran hellettä on... onneksi iltapäivällä on uimakoulu, tulee siis pakostakin lähdettyä maauimalaan :-)

toinen mansikkainen lomapäivä

2011-06-28T22:43:00.000+03:00

Nam!

Miten helppoa ja hyvää, tuoreet mansikat ja mascarpone-kermavaahto, ripaus vaniljaa.

Ja iloa tuo myös se, että Sagan maitoallergia on väistymään päin, eli päivittäin jo uskaltaa pieniä määriä antaa. Soija tosin on vielä ehdoton ei, mutta se nyt on pientä kaikkien näiden allergiavuosien jälkeen. Yksi soija-ylläri oli Eovenan kauravälipala, joka ei olutkaan niinkuin yosa, vaan soijajugua kauralla :-( no onneksi yosaa on monta makua ja osa jopa luomua. Itse en mausta pidä (hapatettu kaura) mutta kaikki pikkuiset syö mielellään, hyvä niin.

Ja toinen mansikka-asia, meiltä lyhyen ajomatkanpäässä onkin luomu-mansikkatila! Siellä on avajaisjippo nyt viikonloppuna, mutta nyt jo siis on avannut ovesa, vai pitäiskö sanoa peltonsa. Sinne suunta siis tässä ihan lähipäivinä. Paitsi ne mansikat minua kiinnostaa kovasti tuo koko talo, http://www.varpula.fi/.

kesäLOMApäivä nr. 1

2011-06-27T21:54:00.000+03:00

Eka kesälomapäivä, moneen vuoteen. Tai noh, olinhan mä kotona pari kesää äitiyslomalaisena, ja viimekesän tein töitä vain joitain tunteja viikossa.
Jotta jotain kesämuistoja tekemisistä jää ajattelin laittaa tänne kuvan tai pari per päivä. Jännä nähdä onnistuuko... no tänään oli aika paljon ohjelmaa, mutta niiden tekemisten väliin osui parin tunnin breikki omalla pihalla. Ada keksikin uuden leikin, ei oltiin "Lotta på Bråkmakargata", siis Astrid Lindgrenin kirjan mukaan. Saga pienimpänän sai olla Lotta, Ada itse oli Mia-Maria, Emil oli Jonas ja minä Tant Berg, ja Keesha-koira oli Tant Bergin koira (en tiedä noita hahmoja suomeksi, itse luen lapsille vain på svenska). Tämän päivän leikki-episodissa Tant Bergillä oli syntymäpäivät, ja hän sai Mia-Marian leipoman kakun. Mia-Maria itse innostui puhatamaan kynttilät, ilmeisesti Tant Bergillä on niin liian kehnot keuhkot.

Jonas/Emil oli leikissä mukana, mutta taisi olla joku oma sivujuoni, oli nimittäin laskettelukypärä päässä, lapaset käsissä ja kumpparit jaloissa...

Illalla jatkui Adan uimakoulu, viikko kaksi. Itse olin viimeviikolla kolme työpäivää neljästä Tukholmassa, mutta nyt sitten minä sain kunnian viedä Adan ja naapurin tytön räpiköimään. Emilin otin mukaan, mutta ei me maauimalassa tarettu kuin vartti altaassa. Aurinko ei oikein illalla enään lämmittänyt, mutta Ada polskutteli urheasti loppuun saakka ja silloinkin väitti ettei ollut kylmä. Paljon mahdollista että perjantaihin mennessä osaa jo uida. Ja kaksi viikkoa sitten oppi pyöräilemään ilman appareita, jota saattaa olla että tähän kesään mahtua uusia taitoja useampikin :-)

loppu ja alku

2011-06-04T13:06:00.000+03:00

vanhimman oppivelvollisuus päättyi eli peruskoulu suoritettu. tarkoittanee sitä että kaikki opiskelu (ts ainakin lukio) on "vapaaehtoista" ;-)

Ada otettiin mukaan koululle, ja mummu, ei noi pienemmät olisi jaksanut.

Oli ihan juhlan tuntua kun eritoten ysiluokalaiset olivat kaikki pukeutuneet hyvin. Kotona vähän sitten uutta lempparia eli Brita-kakkua mansikka-banaani-keltainen kiivi täyte. Ja suklaa&vaniljakastiketta. Taivaallista.

Ja kohta suuntaa seuraavaan kakkupöytään, 80-vee bileet.

litra maalia lisää, ja listatkin kiitos

2011-06-02T22:46:00.000+03:00

Jokunen tunti on tullut väsättyä, eikä vieläkään ole ihan valmista. Eli maali loppui ja vain puolet katosta maalattu. No huomenna pikaisesti RTVlle ja sieltä vielä litra valkoista Bloom paneelivahaa.Ja tietysti listat puuttuu, mutta eihän se ole remppa eikä mikään jos niitä ei joutuisi hetken odottelemaan.

Huoneessa kaikki on vanhaa, kuten hetekastakin voi päätellä. Mä en ollut edes ennen tätä päivää tiennyt että sen hetekan alla olevan laatikon pohjan saa nostettua ylös niin että siitä tulee parivuode... Ja muutakin uutta opin tänään, eli laittamaan laminaatit. Laminaatit on tietysti ihan kammottava moka tämmöisessä vanhassa talossa, mutta tarkoitushan on jossain vaiheessa eristää huone ja sitten siinä yhteydessä varmaan lautalattia sitten. Laminaatin alla on eristeena puukuitulevyä, eikä yhtään muovia, eli ei ole ihan tiiviiksi vedetty jottei mitään ylläritä homeen muodossa muodostu.

Ja melkoisen tarkasti rajattuna on aikas kivan ja valmiin näköistä :-)

Tuo pyykkikori on Maisa-kissan yks lemppari nukkumapaikka.

Ja nukkumattikin löysi uuteen huoneeseen, siellä kuorsataan jo....

viikonlopun remppasaldo

2011-05-29T22:31:00.001+03:00

Onneksi oli loistava inspis perjantaina. Aloittelin tämän sivukomeron tyhjennystä perjantaina, ja nyt on sitten seinät hiottu ja pesty.

Maalit valittu ja lattialevyt hankittu. Torstaina sitten hommat jatkuu....

Nyt tehdään siis pikarempalla kesä-asuttava huone, sitten joskus ehkä joutuu repimään seinät ja katon että saa kunnot eristeet laitettua.

Tää tyyppi jo suunniteli minne hänen kirjoituspöytä tulee jonka äärellä hän tekee "det där som man får från förskolan och skall göra hemma", elikkäs läxor = läksyjä. Toivottavasti ei kovin pety kun eskariin menee eikä ne välttämättä kotitehtäviä anna...

häröily vai multitasking....

2011-05-27T23:26:00.000+03:00

Kiireinen viikko, ja eilen hajosi auto. Eli pitkästä aikaa julkisillä töihin, onneksi juna-asemalle pääsi kaverin autokyydillä. Jäädäänkin siis viikonlopuksi kotiin mikä tietysti voi olla ihan hyvä asia kun mulla on ihan pari pikku juttua jotka ajattelin joko a) tehdä valmiiksi b) jatkaa c) aloitella. Jos olisin fiksu tekisin tietysti yhden homman alusta loppuun, mutta kun on realisti (ja kolmen pienen äiti) on huomannut että onkin itseasiassa tosi näpsäkää kun on monta projektia kerrallaan kesken sekä ala- että yläkerrassa, tai sitten ihan pihalla & puutarhassa. Voi sitten inspiksen sattuessa valita sopivimman homman :-)

Saga ja Ville

Polismannen Emil ja Ville

Tänään jo tein esivalmisteluja yhteen hommaan jonka haluaisin saada tehty mahdollisimman pikaisesti. Meillä on siis mansardikatto yhteen suuntaan, eli yläkerrassa on semmoset pieni-ikkunaiset sivukomerot kaikissa neljässä nurkassa. No yksi noista pikkuhuoneista on tarkoitus tehdä
(kesä)vierashuoneeksi jossa tarvittaessa Ada voi nukkua (Emil on kovin äänekäs nukahtaja, ja Ada tykkää että on hiljaista. Olen siis luvannut Adalle että saa oman huoneen...). Mutta esivalmistelut on taas pitkän kaavan mukaisia, eli tänään siistin meidän makkarin yhteydessä olevaa komeroa että saan sinne tungettua kamaa siitä komerosta josta tulee se vierashuone... ja samalla tietty tein sitten kesävaateinventaarion ja totesin että Saga pärjää. Saga on nyt 2-vuotiaana melkein 90 cm pitkä, eli hänelle sopii vaatteet koossa 86-92 + kuivausrummussa kutistuneet 98. Käytännössä Sagan kesävaatteet on siis kokoelma Adan kolmena kesänä käyttämistä vaatteista (Adan kasvu oli tosi hidasta 2-4 vuotiaana mutta ihan omaksi iloksi piti ostaa jotain uuttakin ettei melkein kolmea vuotta tarvinut katsoa samoja). Melkomoinen kasa siis. Mutta juu, yhtä projektia kun aloittelee niin huomakin taas tekevänsä neljää - viittä saman-aikaisesti.

Niin ja koska on viikonloppu lienee myös syytä hiukan relata :-)

suru

2011-05-20T22:21:00.000+03:00

tänään olen itkenyt. näin jotain mitä en olisi tahtonut. ohitimme kotimatkalla mopo-onnettomuuspaikan, ja valkoisen lakanan alta pilkisti jalat. ambulanssikuski oli siinä vieressä kyykyssä, poliisi ohjasi liikennettä. oli siinä autojakin pysähtynyt, teini mulla oli kyydissä ja sanoi että se mopo oli palanut. kun nousin autosta jalat tutisi. toivoin niin olevani väärässä mutta paria tuntia myöhemmin kun mökille ajettiin ohitettiin sama paikka ja ensimmäiset kynttilät oli sytytetty. tänään on jonkun äidin maailma hajonnut palasiksi.

meidän kevättä

2011-05-19T20:49:00.001+03:00

Pikkuinen blogitauko, meidän läppäri tekee kuolemaa nääs.... Olen kyllä jo diagnosoinut vaiva: rikoin tuulettimen kun imuroin pölyt pois. Eiköhän saada elvytettyä jos vaan kiikuttaisi huoltoon?

Huhtikuu meni vauhdilla. Puolissavälin kuukautta (5 viikkoa siten) käytiin mökillä. Jouduttiin tekemään lapiohommia että päästiin ovesta sisään.

10 päivää myöhemmin olikin sitten ihan eri vuodenaika kun pääsiäistä vietettiin.

Pääsiäisen ja vapun välillä oli viikko. Huono säätä luvattiin ja oikeassa olivat.

Onneksi taka-talvi on kerran vuodessa vaan ja toukokuun puolella oli taas kevättä. Ja kyllä teiniäkin joskus vielä lapsettaa...

Äitienpäivänä Ada katkaisi pihan ainoan tulppaanin...

Äitien Ja kerhossa olivat askarrelleet hienot helminauhat niin eipä siitä tulppaanin poiminnasta voinut suuttua.

Ja jotta juhlat ei kevään aikana kesken loppuisi niin Saga täytti 2!

maata näkyvissä

2011-04-11T18:45:00.000+03:00

meidän piha on mutakenttä.

paras pysytellä pyörätiellä. jalat maassa, nyt on apparit poissa. ehkä kohta löytyy tasapaino.

ja nämä ovat jo lähentynneet. vaikka onhan tuo Maisa-kissa melkosen pöyheenä tuossa....

Kissat myös vaanivat ovella ja karkaavat pihalle jos silmä vältää. ja kun tulevat sisälle meneekin loppupäivä pestessä mutaisia tassuja.

minä itte olin viime viikolla Lontoossa. Sain työmatkaan yhdistettyä hieman omaa lomaa, yhden yön verran. Nukuin kunnon yöunet ja kävelin jalat kipeiksi. Sain vähän väriä kasvoille, siellähän oli täysi kevät, +20 ja silleen....

kevättä kohti, pliiiiis....

2011-03-26T20:20:00.000+02:00

Lumen määrä yllätti kun selasin viime kesäisiä / syksyisiä kuvia. Ylemmässä kuvassa näkyy lasten takana hiukan vinksallaan oleva aitaus lammasverkosta jossa edellinen asukas oli pitänyt koiraansa. Nyt tuo samainen aita on lumen alla.

Ja hanki kannattaa. Jopa minut. Ada pääsee hurjaa vauhtia etenemään potkukelkalla.

Potkiksia löytyi kaksikappalein (yksi aikuisten ja yksi lasten) kun kesällä viikatteella raivattiin puutarhaa.

Nyt kyllä hiukan jännittää minkämoiseksi mutapelloksi piha menee kun lumet sulaa. Edellinen asukas asui tässä viisi vuotta, sitä ennen talo nökötti yksikseen vissiin jonkun kymmenen vuotta. Puutarhan loistokaudesta on jotain osvittaa, mutta harmittavaa kyllä pellon ojat on toisesta päästä ummessa kun maalämpöputket vedettiin (edellisen asukkaan toimesta). Nurmikkoaluetta pihalla ei ole oikeastaan nimeksikään - levittelin kyllä multaa ja paketillisen ruohonsiemeniä alkusyksystä kun osa pihasta oli saatu raivattua, mutta varmaan keväällä saa taas olla nykimissä nokkosia juurineen. Nokkosista huolimatta toivottaisin kevään tervetulleeksi vaikka heti

huomenna!

Akkavalta vahvistui!

2011-03-20T21:07:00.000+02:00

Meidän kisut ovat vihdoinkin täällä. Noin kolmevuotiaat maatiais-sisarukset, uteliaat ja rohkeat, toistaiseksi nimettömät katit:

Ovat vasta kaksi tuntia täällä olleet, mutta yläkerta on jo vallattu, ja oma-aloitteisesti ovat siirtyneet alakertaankin. Tuo vaalempi on jo parissa sylissä kehrännyt, iltaruokakupin tyhjensivät sekunnissa. Koiraa eivät pötkineet pakoon, vaikka se aikalailla omassa huoneessaan portin takana haukkui.
Lapset ovat täpinöissä, onneksi kissat ovat lapsiperheessä asuneet (tai siis olihan se itseasiassa ihan kriteeri kun kissaa/kissoja etsittiin).

Ada ja Emil osasivat ottaa suhteellisen rauhallisesti, mutta Saga painui kissojen perässä minkä kerkesi. Tuo tumma kissa on vähän arempi, meni hetkeksi Adan sängyn alle, mutta heti kun kaikki taas istui lattialla niin tuli esiin.
Koskakohan tottuu siihen, että nuo liikkuvat ihan äänettömästi? Meinaan meidän sakemanni ei osaa liikkua hiljaa vaikka alla olisi pumpulia :-)

hattarapää ja taikuri

2011-03-18T07:29:00.000+02:00

Toista sellaista takkutukkaa kuin Saga ei taida tästä maasta löytyä. Tuskaa tuskaa tuskaa sanon minä. Taas on aamulla vastaavanlainen takkutilanne kuin kuvassa selvitetty niiskuneidin avulla. Vaan lyhytpä tulee ilo olemaan, koska kun hiukset on kuivat, ja niillä kertaalleen on käyty makuuasennossa ovat ne taas kuin huovutetut. Huoh. Kysyin kampaajaltakin niksejä. Ei ollut. Tai oli, Eli AIKA. täytyy odottaa että hiukset vahvistuu. Harmi ettei huutiksessa vielä(kään) myydä lehmän hermoja äidille tai tyttärelle.

Ja lisää tukka-asiaa. Tai mennäänkin siitä ensin askel taaksepäin. Ada, nyt 5, on vasuri (perheen ainoa). Löysin hänelle syksyllä fiskarsin uutuus-sakset, eli lasten muumisakset vasureille. Niillä onkin sitten hienomotoriikkaa treenailtu ihan kiitettävästi. Paperisilpulla onkin ollut hyvä sytytttää takat.
Ja sitten yks kaunis päivä kun tulin töistä ja astuin kutakuinkin suoraan ruokapöytään, kertoi neiti äärettömällä velmulla ilmeellä taikoneensa. No niinpä oli. Minä repesin. Ei siinä pokka pitänyt kellään. Kummaltakin puolelta pätkä pois. Ja ne hiustupsut oli nätisti säästössä. Eli taikuri oli ilmeisesti ensin leikannut pätkän pakettinarua. Myös pätkän teippiä. Näillä oli saatu sidottua pikkuset saparot ja naps poikki:

Taikoja jatkettiin kylppärin puolella, eli takaa tosi reilusti pois, "rikoin" nuo sivut ja tietty otsariakin lyhyemmäksi. Nyt on taas siedettävän näköinen, itseasiassa reippaampi kuin nuo pitkät hiukset jotka ei koskaan saanut olla ponnarilla. Toki siis edelleen näkyy kummallakin puolella aavistus siitä taikomisesta, mutta eiköhän saada korjattua keväänmittaan.

ja juu - taikominen tapahtui strategisesti pari viikkoa ennen kerhon kuvauksia.....

vilkuttaa ujosti

2011-03-17T17:05:00.003+02:00

sormia syyhyttää, tänne olen kaivannut. Siis omaan blogiini. Liian pitkä hiljaisuus takana, ja tänään sain hyvän potkun levinneelle perseelleni joten tänne oli tultava. Ja pepander on siis levinnyt töissä. Salakavalasti hiipi arki meidän perheen kuvioihin viime kesänä - ensin tein joitain tunteja viikossa, sitten joitain tunteja päivässä, ja nyt olenkin toimistolla ihan joka päivä...
Vaan mistäpä aloittaa: tuskailenko lumen määrää, vai hehkutanko aurinkoa, kerronko miltä tuntui kun kolme lasta oli vesirokossa, vai kun kaikki ilakoivat pulkkamäessä? Onko eka talvi uudessa kodissa ollut kylmä (taka-aula kylmimmillään 9 astetta), vai hikinen (kun ulkona lämpötila nousi lähemmäs nollaa, oli parissa huonees aamulla +29). Lapset ovat kasvaneet, koiralla ekat juoksut, ja hiirenpydystäjä, tai kaksi tuloillaan :-)

Pikku-Koo

2010-07-28T20:03:00.002+03:00

...on koira. Ollaan siis koirallisia taas, reilun vuoden koirattomuuden jälkeen. On se pieni, mutta täynnä virtaa. Mahtuu vielä sohvan alle, ja oppi jo kulkemaan rappusissa vaikka yritettiin estellä. Tekee tarpeensa ulos, ja usein myös sisälle :-/ siihen kompastuu kun se on jaloissa, ja se itse liukastelee kun juoksee. se on hassu ja se on saksanpaimenkoira.

meillä on talo

2010-06-21T21:59:00.002+03:00

me on vihdoinkin muutettu! tai oikeastaan kaksi viikkoa sitten, mutta kovin keskeneräistä on vielä...
pieni kuvakatsaus, kameran takana häärinyt Ada, 4,5 vee:

talomme on vanha hirsitalo, toiminut joskus aikoinaan asemana, 60-luvulla tässä on ollut myös puoti. talon rakennusaika on kai jossain 1800-luvun puolivälin kieppeillä, arviona käytettu mm kuvassa näkyvää kaakeliuunia (yksi talon viidestä tulisijasta)

sisään kuljetaan kauniista, vanhoista pariovista. edellinen omistaja on käyttänyt talon ovet ja ikkunat naapurikunnan puolella restaurointikeskuksessa. muutoinkin talossa on käytetty vanhaa/kierrätettyä/alkuperäistä. onneksin kuitenkin sähköt on uusittu, ja öljylämmitys vaihdettu maalämpöön :-)

keittiössä kierrätystä parhaimmillaan: kuvassa näkyvät työtasot olleet taloon kuluneen saunan lauteet! sauna ei kuulunut kauppaan, on myyty pois pari vuotta sitten. se sijaitsikin hiukan hassusti jonkun matkan päässä talolta, väliin mahtui toinen talo... ollaan siis saunattomia - toistaiseksi.

lattiat on just miun makuun: harmaaksi maalatut lankkulattiat. ja ne viettää, aika reilusti. lattiat määrää kaapin paikan, ja sängyn, ja eteishallissa jopa kulkusuunnan. ylämäkeä saa kulkea jos meinaa olkkarista työhuoneeseen.

kolmessa huoneessa on isot ikkunat, 3x3 ruutua, muissa 2x3. ja tuplat kaikissa. pitäis pestä...

aikamoista hulabaloota on ollut. mutta huonoinakin hetkinä kuitenkin ihanaa. ei muutto tietenkään helppoa ole pikkuisille ollut, mutta ei ihan niin vaikeaa kuin mitä olisi voinut olla. kyllä tää tästä, ja vaan 20 laatikkoa purkamatta ;-)

2010-03-25T12:39:00.004+02:00

Jostain blogista bongasin niin kuvaavan sanan "talviähky". se on kyllä mullakin. rajansa siis kaikella, myös talvella! ei edes viitsi ottaa kameraa ulos kun kaikki kuvat on samanlaisia; lapset samoissa vaatteissa (jeps, meillä on vaan yhdet toppapuvut) ja maisema samanlainen (valkoinen). no pari kivaa tuli otettua mökillä kun käytiin.

meinas kyllä tulla uskonpuute kun sinne kahlattiin, nivusiin saakka oli lumet tällaisella lyhyemmällä versioilla, mutta pikkuisilla oli helppoa kun hanki kannatteli ongelmitta. mökki oli pystyssä, ei jälkiä hiiristä, mutta yhden pettymyksen koin: ei löytynyt sopivia, Adan vanhoja vaatteita, Sagalle. Tai löytyi kesävaatteita, mutta ei mitään uutta-vanhaa nyt käyttöön otettavaksi. Eikä meillä mitään vaatekriisiä ole, mutta jos jotain vaihtelua olisi saanut...

Ameriikan ihmemaasta saapui kummeilta paketti Empulle. Upea setti olikin, ja vielä pisteenä iin päälle, niin Emppu sai ihan itse avata pakettia oikeilla saksilla :-) John Deeret otettiin samantein töihin, ja ovat olleessa kovassa käytössä päivittäin!

ja meidän pikkuinen on nyt reippaasti siirtynyt valloittamaan maailmaan nallepuhbiilillä kruisaillen!

Päivä päivältä tuo tukien kävele edistyy, ja aika pitkiä aikoja tasapainoilee ilman tukea. Myöskin meinaa oppia nousemaan kyykystä seisomaan, ei varmaan enään montaa kertaa muksahda pyllylle.
Oma käsikin on nyt ollut levon jälkeen niin hyvä että uskalsin pipon neuloa. Novitan Samballa tehty, on niin helppo ja miellyttävä kutoa. Pipo sopinnee henkkamaukalta ostettuun farkkutakkiin, joka nyt keväällä on sopiva Empulle, ja syksyllä varmaan siirtyy Sagan käyttöön. Vaikka pituuseroa on kymmenisen senttiä, niin tuo vaivainen kilon painoero tasoittaa sitä aikalailla.

Noin muuten niin todettakoon että asunnon myynti on rasittavaa. Koskakohan kiinteistövälitysfirmat lisäis palvelun "sisältää näyttösiivoukset" välityspalkkioihinsa....?

Emil 2!

2010-03-08T12:11:00.006+02:00

Meillä on ollut kakkua. Ja siinä kaksi kynttilää. Ihana Emil täytti viime keskiviikkona kaksi :-) Synttärisankari ei tietenkään itse vielä oikein ymmärtänyt juhlimisen syytä, mutta Adalle oli tosi tärkeää että oli lahja ja kynttilät kakussa jne.
Emilin 2-vee neuvolkäynti oli kuin unelma (verrattuna Adan nelivuotiskäyntiin joka oli painajainen). Kaikkiin juttuihin jaksoi keskittyä ja osallistua. Emppu on pienestä pitäen ollut rauhallinen ja omatoiminen. On myös helposti "rutinoituva", eli jos hommat on tietyllä tavalla ennen hoidettu, niin myös jatketaan vaikka mikä olisi! Emilin ja Adan peruseroavaisuus onkin varmaan juuri tuo, että Ada käyttää energiansa rajojen testaamiseen, ja Emil niiden säilyttämiseen. Toinen suurehko eroavaisuus on tapa jolla lapset hakee huomioita: Ada tekee kaiken suuresti - suurella äänellä, suurilla liikkeillä. Emppu taasen on aivan ilmiömäisen ilmeilevä ;-) Jännä nähdä millainen Sagasta tulee näissä asioissa.
Sain taas ja ihan pyytämättä pikkuapulaisia kakun koristeluun:

Mummilta tuli paketti postitse:

kynttilät sammui vauhdilla, eka puhallus sammutti ne ennenkuin ehdin edes laskea tikut käsistä, tässä ne palavat jo toista kertaa (ihana me&i autopaita mummin paketista):

rakkaalla lapsella kun on monta nimeä, niin mun siskontyttö/Adan sylikummi kutsuu Emiliä "gangstaemiliksi". no emppuhan ei todellakaa ole gangsta, mutta kyllähän tuo uusi lahjaksi saatu collegetakki on aika Äijä (ja alla vaaleanpunainen teeppari):

Väsyneet juhlijat:

(edelleen on tämä blogi vähällä huomiolla, hirveästi minua harmittaa kun en ehdi päivittämään, mutta kun yks toinen iso juttu vie ajan ja energiaa... kesän alussa tarkoitus muuttaa ja sitä ennen olisi asunto myytävä...)

Kasvaa kohisten

2010-02-16T19:36:00.003+02:00

Saga pikkuinen se vaan kasvaa ja kehittyy. Samaa tahtia kun konttaaminen nopeutuu, tekee neiti myös päivittäin uusia aluevaltauksia. Joitain viikkoja takaperin oli tutkimuskohteena eteinen - ja peili. Oli neidillä hassuja ilmeitä kun katseli ihan "vierasta" vauvaa, taputteli ja tunnusti, mutta ei siitä kaveriksi ollut. Minä yritin saada hetken ikuistettua, mutta joko isot sisaret oli mukana peiliä hakkaamassa, tai sitten ikäänkuin kameran takana...

Jäi sitten saamatta juuri "se" kuva, mutta onhan tässäkin epäonnistuneessa oma viehätyksensä :-)

Meidän portaat on myös pop - pari kertaa Saga on saanut kiivetä ne ylös saakka.

Ja tämänhetken kuuma uutus: seisominen!

Eilen hän itseasiassa seisoi jo hetken ilman tukea kun tutki jotain lelua. Suklaalla onneksi leikitään harvemmin, ja suuhun saakka ei onneksi vielä ole eksynyt. Vaikka varmaan maistuisi kuten kaikki muutkin sapuskat joita on tähän mennessä tarjoiltu. 8-kuukautis neuvola paljasti mitoiksi semmoset 10,5 kiloa ja pituutta melkein 75 cm. Tasaisesti kasvaa omalla plus20-käyrällä, mun pikkuinen....

talveatalvea

2010-02-15T14:48:00.003+02:00

Olipas pitkä bloggailu tauko. Alkoi ihan vaan kipeästä ranteesta. jatkui kun myös kyynärpäässä ja olkapäässä kipupisteet, ja itse asiassa oli noiden kipupisteiden välissä kipua. Kipu alkoi kun pari päivää kudoin nukkuvan Saga sylissä, mutta kun piti saada se neule valmiiksi (kaiken huipuksi oli sitten liian pieni). Ja ei mikään rasitusvamma (itse diagnosoitu, mutta sehän se oli/on) helpolla parane kun hoitaa paria alle kaksivuotiasta kotona…
Mutta siis, en edes tiedä mistä aloittaisin, varsinkin kun lähinnä itselleni tätä kirjoitan. Joten kehunmpa ensin Adaa joka oppi suitsaitsukkelaan hiihtämään.

Siinähän kävi niin, että kaivoin sukset varastosta, puin Adan ekana joka meni Villen kanssa pihalle, ja kun hetken kuluttua Empun ja Saga kanssa ehdin itsekkin ulos, hiihti Ada jo täyttä häkää.
Kerran käytiin myös luistelemassa. Ei ollut nautinto liian pieneillä luistimilla (Adalla) eikä myöskään ihan uudenkarheilla alennusmyyntilöydöillä (minä, ekaa kertaa luistimilla yli kymmeneen vuoteen). Mutta eiköhän ihan ens talvena taas!

Yksi iso "viritys" on myöskin viennyt sekä mun aikaa ja pikkasen myös yöunia, mutta siitä lisää myöhemmin...

uudelle vuodelle lupaus

2009-12-31T16:50:00.003+02:00

uudenvuodenlupaukset ei ole mun juttu, paitsi tämä:

http://orppis.vuodatus.net/blog/2293990#5203841

eli lupaan heti kaavat saatuani surruttaa parit paitulit tosi pienille kullannupuille!

Hyvää Uutta Vuotta kaikille, elämäniloa ja rakkautta!

koominen punnertaja

2009-12-29T21:53:00.003+02:00

Sagalla on kova tohina päällä kun konttaamaan pitäisi oppia. Ei kyllä vielä osaa istua ilman tukea vaan keikahtaa nurin melkein heti, joten hassulta tuntuu että ensin lähtisi konttaamaan?

Tänään käytiin serkkulikkoja moikkaamassa, ja mukaan saatiin parit vaatteet Adalle. Adan lemppari on varmaan pinkki pörröpipo, jota ei varmaan kukaan pikkulikka voi vastustaa. Ja pitihän sitä sovittaa Sagallekkin ;-)

pari joululahjaa, siis annettua

2009-12-26T19:45:00.005+02:00

tällaista tuli näperreltyä joululahjoiksi....

- tildan ohjeilla kirpparilta ostetusta silkkihameesta tossu + tuoksupussi mun siskolle:

- ikeassa myydään tilaasäästäviä housuhenkareita - harmi vaan että kun housuja on useampi pari henkarilla, ne yleensä tipahtaa pois siinä vaiheessa kun henkarin ottaa kaapista. henkari tarvitsi siis ympärilleen suojapussin. (ja kyllä, kameran linssin suojushan se siinä on komiasti mukana kuvassa). mukaan laitoin samasta kankaasta tehty pari tuoksupussia, lahjansaajana mun siskontyttö ja avokkinsa.

- Ada oli tehnyt tahassa tosi söpön enkelin. sille tuunattiin alusta ikean tabletista, eli siis nuo punaiset helmet on ommeltu tuota tablettia kiertämään. tämän sai mummi.

olisi kiva tehdä enemmänkin itse, ei vaan tahdo aika riittää, tai sit mä olen huono sitä järjestämään...? tänään sain vihdoinkin kudottua yhden pikkuisen työn loppuun, ja aloittelin pipanderia Empulle. Saas nähdä minkä talven villapipo syntyy ;-)

joulukukat

2009-12-19T20:54:00.002+02:00

tänä jouluna jaellaan tuoksuttomia kukkasia. tai siis kukkaset on korvattu näillä:

tuo glögi on meidän mökin naapurista (tai naapurikylästä), ja nuo karkkikulhot on lasten kanssa leivottuja & koristeltuja koirapipareita. lapset pidettiin etäällä kun kulhot liimattiin sokerilla, mutta onnistuin kuitenkin polttamaan pari sormenpäätä. onneksi oli vähän ylimääräistä suklaata lääkkeeksi :-)

2009-12-18T18:31:00.001+02:00

Joulukuu on mennyt kyllä sellaista vauhtia ettei itse ole meinannut perässä pysyä. Aloitettiin kuukausi juhlimalla Adan synttäreitä, kahtena peräkkäisenä päivänä. Ada on kaikissa kolmissa (kaverisynttärithän oli jo marraskuun puolella) juhlissaan liihoitellut perhosena :-)
Ada sai lahjaksi mm hauskan kakun - puusta tehdyn. palaset toisissaan kiinni tarroilla, ja sitten mukana veitsi ja kakkulapio, ja tietysti kynttilöitä. toinen ihana lahja oli kaunis villakangastakki - jotain mitä en itse raaskisi ostaa mutta joka on todella ihana (tarvii vaan päivittää pipot & lapaset).

Yleisesti ottaen niin tekeetekeetekee ja mikään ei valmistu... paitsi kahvi meidän uudella keittimellä. vihdoinkin termospannu, ettei aina tartte juoda sitä pannussa kitkeröitynyttä. Jouluvalojen ripustus jäi kesken päivää ennen lumien tuloa kun Adalle tuli kiire vessaan. Samalla jäi edellinen kuusi komeasti pulkkaan jolla se takapihan terassille raahattiin ( =ada ja emil). Eiköhän nosteta sisään ensi viikolla :-)

Ekan kerran olen nyt sitten käyttänyt lumisprayta - haisi ihan saippualle?!? Noviisi kun olen keksin vaan laittaa kakkuapaperia ikkunaa vasten ja spreiata sitten päälle. Ihan jees, mutta jos ens vuonna keksisi jotain parempaa.
Ada sitten koristeli viereisen ikkunan:

Joulutunnelmaa on etsitty - ja onneksi löydetty - mm Tammisaaresta Wanhanajan markkinoilta (jossa bongasin Suklaamarengin kojun jo kaukaa). Adalle parasta taisi olla poniratsastus, Emppu tyytyväisenä seurasi turvallisen välimatkan päästä mummun sylistä.

Käytiin myös katsastamassa Luciakulkue, joka oli tavallaan pettymys, kun osa autoista oli turhan selkeästi mukana mainosmielessä.... Sen jälkeen ohitettiin Stockan jouluikkuna ja käytiin ostamassa parit joulukoristeet argoshallista (mun täytyy päästä sinne vuosittain katselemaan koristeita. vaikka samat on itiksessä, niin se ei kuitenkaan ole sama asia)

Adan tahassakin oli tietysti Lucia, ja sitä oltiin katsomassa. Emil on aina onnessaan kun on sellainen päivä että saa mennä tarhaan oikein leikkimään. Niin toivon että hän saisi sieltä paikan syksyllä....

Sagahan ryömii jo oikein vauhdikkaasti, ja konttausasentokin on löytynyt. Tästä syystä on tänään laskettu pinniksen pohja alas. Nyyh, ei ole mulla pientä vauvaa enään...

Paljon on askarreltu ja väkerretty, pari hommaa pahasti kesken. Niistä vaan ei kuvia uskalla tänne laittaa ;-) Tänään vielä vikalle (toivottavasti!) ostosrundille itikseen, jonka jälkeen voi keskittyä ruokapuoleen (onneksi pakkasessa jo lanttu-, porkkana- ja maksalaatikko, sekä gluteenittomina luumutorttuja ja taatelikakku). Jääkaapissa lepää reilu kilo piparitaikinaa, jos sen saisi leivottua huomenna. Harmi kyllä Ada taas kipeä, nyt lämpöä ja yskää/kurkkukipua. Tää on välillä niin tätä... Ihanaa kuitenkin että joulu on jo oven takana, vaikka välillä vähän stressaakin. Olen löytänyt tieni todella moneen jouluiseen blogiin joissa on mitä ihanimipia ideoita joita taidan toteuttaa vaikka sitten ensi vuonna kun ei näköjään tänä vuonna oikein ole kerennyt.

pieni lampaantalja

2009-12-03T14:31:00.004+02:00

olipas oivallisen kokoinen ikeasta eilen ostettu pieni lampaantalja (joulukuun tarjou 9.95 - normaalisti kympin kalliimpi). se istuu kuin valettu meidän phil&tedsien sisaristuimeen. eilen mallasin miten Saga jo sinne alakertaan sopisi, ja kyllähän tuo siellä voi matkustaa :-)

Sagasta on yhtäkkiä tullut kaikin puoli "iso tyttö", on jotenkin niin mukana kaikessa, istuu nököttää ja seuraa maailmaa niin eri tavalla kun vielä pari viikkoa takaperin. ainut pieni murhekryyni yhä villimmät yöt... mahakipuja siis hänellä, ja pikkasen olen alkanut allergioita epäilemään. hetken vielä katson tilannetta (vähennän ensin omat maitotuotteet minimiin, ja sitten uudestaan Sagalle jo kokeiltuja tuotteita, ja sitten mä koklaan maitoa itselleni jne...) ja sit käydään kyllä allergologilla. onneksi meillä on kiva "oma" lääkäri itiksen pikkujätissä joka siis on Adan allergialääkäri. Adallahan allergiat helpotti vasta viime keväänä (maito, muna, soija). Toivottavasti kuitenkin olen tässä asiassa väärässä :-)

googlen käännökset

2009-12-01T19:20:00.003+02:00

en ole koskaan aiemmin testannut googlen tulkkia, mutta onhan tää aika hauska (sähköposti teinin koulusta kotiin liittyen rokotuksiin. alkuperäinen meili siis på svenska, ja huom - teinin koulu ei ole googlen ehdottama Vartiokylä lukio):

Torstai opiskelijat ovat rokotetuista Vartiokylä lukio, joka on antanut luvan vanhemmilta
sikaruttoa vastaan flunssa. Jos jokin oppilaat voivat olla siellä, kun rokotuksen, hän voi saada rokote oma terveysasema.
Ne helpottavat rokotukset opiskelijoiden on lyhythihainen t-paita aikana paitoja. Rokotuksia pidetään Gymnasium. Opiskelija rokotetaan pidetään tarkkailussa ja puolen tunnin kuluttua rokotuksesta. Opiskelijat saavat todistuksen siitä, että ne rokotetaan. Rokotus on rekisteröity terveydenhuollon ennätys.
H1N1-rokote voi aiheuttaa samanlaisia reaktioita rokotteen influenssaa, kuten lievää pahoinvointia ja lihas-ja nivelkivut. Pistoskohdan sivustolla voi olla punoitusta, kuumotusta, turvotusta ja kipua. H1N1-rokote sopii lähes kaikille. Jos olet erittäin allerginen kananmunalle tai jos ei ole edellisen influenssarokotteet johti allergisen reaktion, on syytä keskustella rokotus terveydenhuollon tai lääkärin.
Jos opiskelija alkaa tuntea olonsa huonoksi ja otamme yhteyttä kotiin, ennen kuin hän on päästää kotiin.
Ystävällisin terveisin,
xx
stand-in puheenjohtaja

yhteisiä leikkejä

2009-12-01T12:44:00.004+02:00

joskus tarvitaan uutta leikkitilaa (ja kokkausrauhaa äidille). käännettiin sohvapöytä, teipillä kiinni pari sinistä aluetta kuvaamaan vettä, pari puuta pystyyn reunaan, jotta saatiin metsä ja hedelmätarha. mukaan pikkuväet ja autot, kaikki pikkuset siihen ympärille ja isoin veli leikinjohtajaksi.

kun leikit siivottu: lämmintä pullaa.

(sairaspäivät jatkuu, nyt Saga kipeänä, kuumetta ja silmätulehdus....)

manduca myynnissä

2009-11-27T19:33:00.004+02:00

koska kamerasta on patterit finito, eikä tänään ostettuja löydy enään mistään, niin ajattelin vinkkasta että jos jollakulla on manducan tarve, niin nyt sellaisen, punaisen, kauniin, lähes käyttämättömän, saisi hintaan 70 euroa.
mielellään niin että nouto meiltä tai itäkeskuksesta, niin ostaja saa itse tarkistaa tuotteen ja jos ei miellytä, niin sitten ei. ainut "mutta" minkä keksin on että säilytyspussi puuttuu...
eli väri on tämä:

(kuva bebesin sivuilta)

lisätietoja saa multa s-postitse: lapsia.monta@gmail.com (siis myyn manducan suoraan jos joku sen haluaa, muussa tapauksessa näpyttelen huutiksen huomenna tai sunnuntaina)

2009-11-26T19:42:00.004+02:00

huomenna tarhan pikkujouluihin matkaa pieni piparkakkutonttunen. ompelin siis toisista vanhoista pellavahousuistani jo pitkään mieltäni vaivanneet housut (ottobressa ne bongasin, ja monta kuukatta olen niiden toteutusta ajatellut).

ne on siis tuollaiset lökikset, ja lahkeensuissa kavennukset. ompelin vielä ikäänkuin piparkakut jotka kiinnitin parilla pistolla. ei ne kyllä kovin hyvin tuosta kuvasta erotu... paitana Zarasta ostettu aika basic perustrikoopusero (mulla on joku zara-vaihe meneillään, niillä tuntuu olevan hyvä hinta-laatusuhde noissa ihan tavis-vaatteissa). Katsoin ohimennen mitä br-leluissa olisi piparkakku-ukko-asu maksanut (ruskeaa ohuen ohutta trikoota, valkoinen printtipainatus) ja oli kyllä laatuunsa nähden aikas hintava: 19.95!
Mutta joo, näillä mennään, mukaan pakataan myös tonttumekko, saa sitten vaihtaa vaatteita jos tykkää ;-)

Joulupukki - ollakko vai eikö olla?

2009-11-26T12:35:00.004+02:00

Jo esikoisen ollessa pieni, tein tietoisen päätöksen siitä että pukkia ei meille tule. Tämähän ei tarkoita etteikö meidän koko perhe usko joulupukkiin - tokihan joulupukki on olemassa, ja The Joulupukki asustaa tietysti Korvatunturilla!
Pukilla on liuta apupukkeja, jotka on ne punanutut jotka marketissa päivystää, ja saattaahan sellainen pukkityyppi eksyä jonkun kotiinkin, vaan meilläpä käy tontut! Ja ne tontut käy ihan salaa, hipihiljaa, jo tosivarhan aattoaamuna, joten kun aamusella lapset herää, löytyy lahja kullekkin kuusen alta! Tontut ne on fiksuja kun yleensä tuovat jotain millä heti voi leikkiä - näin se aatto sujuu pikkasen helpommin. Loput lahjat tuleekin sitten ihan antajan nimellä, ja ne paketit asetellaan päivällä kuusen alle (ennen tämä tahtui päiväunien aikaan, mutta nyt täytyy keksiä joku toinen hetki kun kaikki pikkuiset on pois jaloista, joulusaunassa tai jotain).
Aattona me on aina oltu kotona, ja tänne on sitten tullut mun äiti eli mummu (ja isä silloin kun vielä jaksoi) ja mun täti (joka nyt asuu Saksassa). kovasti toivon että tänä vuonna miehen äiti, eli mummi, tulisi tänne viettämään edes osan joulusta.
Aattona syödään aika aikasin moneen muuhun perheeseen verrattuna, eli yleensä jo neljältä. Näin siksi, että meillä on silloin jo nälkä, ja tietty osittain siksi, että päästään ajoissa lahjojen kimppuun ja lapsille jää aikaa leikkiä niillä. Ainakaan toistaiseksi ei meidän pikkuiset ole kovin hyviä valvomaan, vaan ne on parasta niin arkena kuin pyhänä laittaa normaaliin aikaan nukkumaan. Vaan mitäpä se jouluna haittaa, jääpähän sitten meille aikuisille (juu, including teini) aikaa vähän istua ja nautiskella. Se mitä niiiin odotan on että tulee taas sellainen joulu että voi pitää niin kynttilöitä kuin namuja sohvapöydällä ihan keskellä päivää.

Tämmöisiä jouluisia ajatuksia tänään, huomenna on tarhan pikkujoulut ja pakko mun oli ne houust ommella jotka viimeks meni mönkään jo alkuvaiheessa. täytyy vaan vielä paita käydä ostamassa, ja pattereita kameraan....

( ps ja nähdäänhän me se oikea Joulupukki joka joulu telkkarissa, meidän pukki on siis maikkarin aattoaamun kuumanlinjan pukki)

oli tarve ommella....

2009-11-22T18:15:00.005+02:00

... piti tulla tonttumaiset housut, mutta leikkasin vähäisen kankaan väärin. tuli vähän tonttumainen mekko. puetaan tarhan pikkujouluihin punaisen paidan ja punaisten sukkisten kanssa . eiköhän se sitten tonttuasusta käy?

(ja arvatkaas mitä? tuo tekele on siis ilman kaavaa mun vanhoista pellavahousuista väännetty... kaukana täydellisestä mutta varmasti uniikki!)

treffit isolla pajalla

2009-11-21T19:58:00.003+02:00

Tänään käytiin lastenriennossa ylellä. Siellä oli Buu-klubbenin häppening, pienimuotoista ohjelmaa ja kamalasti väkeä.
Emppu oli tosi reipas, kävi kättelemässä Isa-griseniä, joka on Bärtilin kaveri.
(Adahan ei vieraita kättele, ei välttämättä edes katso niiden suuntaan)

Emppu kyllä katseli juontajiakin niin tarkkaavaisesti, että uskon kyllä hänen heidät "tunnistaneen" jollain tasolla.

Buu-klubben on siis meidän pikkuisten lastenohjelma numero uno. Ada muistaa sen päivittäin, ja kello kuuden lähetysaika on meille passeli. Sen jälkeen yleensä onkin iltatoimien aika, eli tuo puoli tuntia sohvalla on sopiva rauhoittumishetki. Buu-klubbe on munkin mielestä parempi kuin pikkukakkonen, osittain ehkä koska juontajat jotenkin rempseempiä ja vauhdikkaampia. Mutta nyt soffalle katsomaan aikuisempaa ohjelmaa, eli top gearia!

minä itte!

2009-11-18T20:40:00.003+02:00

nyt se jo alkoi.... eka itsetehty "meikki" puukynällä joka oli lattialle jäänyt värityshetken jälkeen

(tylsä päivä; sadetta, ruikutusta, kitinää ja kipeät lapset. jälleen parempaa huomista odottaen...)

sakset ja paketti

2009-11-17T21:23:00.005+02:00

terävät sakset otin esiin ja nips naps löytyi pitkän otsiksen alta pieni mies nimeltä Emil:

hiuksia on siis leikattu useampana päivänä ja edelleen pari pitkää suortuvaa. eikä kuvatkaan ehkä parhaita mahdollisia, mutta kun nää on ihan tilannekuvia, "ennen" kuva viime torstailta synttärikakkua syömässä. ja tuossa "jälkeen" kuvassa syö myös herkkuja, nyt suklaata.

suklaa löytyi synttäripaketista joka tänään tuli postissa. suklaan lisäksi siellä oli tosi hauska peppi-hama-helmi paketti, värityskirja, lapaset ja tarroja. kaikkea ihanaa mitä tyttö tarvitsee, ja mistä tykkää. Kiitokset mummille!

nyt kun nuo herkunsyöntikuviot on käyty läpi, niin eihän tässä varmaan edes kehtaa valittaa miten huonosti Emppu on viime aikoina syönyt. yritän pitää kiinni ruoka-ajoista, mutta kun ei syö niin ei syö. voiko vaan olla niin "menevä" vaihe tämä 1v8kk ikä, ettei kertakaikkiaan malta syödä? kova hinku on ruokapöytään kun se katetaan, vaan kun ruokaa on maistettu niin hirveä hätä päästä pois? ja meillä siis koko perhe syö samaa aikaa, ja Adakaan ei saa nousta pöydästä ennen Emiliä. Laiha poikahan tuo on, mutta ei varmaan nälkään kuole kun kerran ruokaa on päivittäin tarjolla - useasti!
On kyllä muutenkin ollut aika kiukkuinen varmaan viikon verran, ehkä tuo on sairastumassa tai jotain...

laitetaan vielä kuva nuorimmasta ja vanhimmasta - on ne niin lutusia :-)

ainakin tänään kaikki terveinä

2009-11-16T21:09:00.002+02:00

Adan taudille saatiin lauantaina nimi, eli nielutulehdus. antibiottikuuri aloitettiin heti päivällä, mutta kuume laski pois vasta viime yönä. on tyttö ollut kuuma kuin kekäle, ilman lääkitystä mittari piipannut vasta 39-40 kohdalla. täytyy sanoa että sen verran ylimääräistä huolta ja sydämentykytystä sai tuo kova kuume aikaan (ennenkuin selisi ettei kyse ole nöffäristä), että Saga kiikutettiin tänään rokotettavaksi. Itseasiassa Emil on jo rokotettu osana Tampereen Yiopiston tutkimusta, ja Ada ja teini saavat sitten parin viikon kuluttua. Me vanhemmat ei varmaan ehditä mitä rokotteita saamaan ennenkuin a) flunssa on jo käynyt meillä b) rokotetus vuoro tulee kohdalle, jos siis tulee. Niin ja selvennän vielä että Sagan kohdalla mietin että jos tulee ikäviä sivuoireita rokotteesta, ja koska vielä ihan täysimetys päällä, niin ehkä sekin olisi ollut "riittävä" suoja.
tänään oli Ada siis kuumeetoon, ja neidissä virtaa kuin pienessä kylässä. harmi vaan että suurin osa energiasta oli negatiivista... mutta huomenna näillä näkymin tarhapäivä, ja torstaina kaverisynttärit!

terveisiä tontulle på svenska

2009-11-13T18:39:00.002+02:00

Hördu tomten jag ser din luva,
då du smyga runt vår stuga.
Du kikar in genom våra fönster,
och ser ett gammalt, välbekant mönster:
Mamma städar, ordnar, reder opp,
och har nästan gett upp sitt hopp -
golvet överösat av lego o bilar,
mjukisdjur och dockor under sängen vilar.
Våra små har tillräckligt med grejer,
och därför ett önskemål till dig vi säger:
I världen finns många fattiga länder,
med barn vars lycka kanske vänder
om du kan skänka dem en liten penning,
istället för att till dockan hämta en klänning.
Om du behöver en tydligare vink,
till hjälp får du här en link.
Det är nämligen nåt jag vet,
på nätet går det att köpa en get!

http://www.toisenlainenlahja.fi/

kuumeinen sankari

2009-11-12T14:14:00.004+02:00

aamupäivällä puoli yhdeltätoista jätin tarhaan terveen tytön, kolmea tuntia myöhemmin kotiutui väsynyt sankari - kuumetta 38...

(kädessä tarhasta saatu kortti)

hetkeksi saatiin iloinen ilme kun paketti avattiin (ei edes itse jaksanut avata):

lahja on ihan perinteinen kassakone by fisher price. tästä on iloa vielä pitkää, ja parhaillaan koneen kimpussa on siis Emppu kun tuore nelivuotias katsoo lamaantuneena Kaapoa.
Illasti piti naapurista tulla pari tyttöä kakulle, mutta se on nyt peruttu.. Kuvaa kai Adan väsymystä hyvin ettei jaksanut edes suuttua. Nyt kyllä mulla sellainen pelko että huomiset kaverisynttäritkin peruttuva ellei tuo kuume lähestulkoon nyt heti laske pois. Harmittaa vietävästi jos on peruttuva, vaikka itsestään selvää ettei niitä voi pitää jos sankari on kipeä. Täytyy vaan sitten keksiä uusi päivämäärä niille, ja laittaa noi uunituoreet lihapullat pakkaseen.

Niin ja tänään oli siis tarhassa valokuvaus. Adalla ja Sagalla oli nuo samanlaiset paidat/mekot/tunikat. Ne on Zarasta nyt ostettu, Adalla koko 118 ja Sagalla 98 - ne on siis paidat josta lyhensit hihoja aika reippaasti, ja niin niistä tuli talviset tunikat. Pidän tuosta tähti-kuosista ja mallista ja ovat trikoota niin niissä on kiva leikkiä. Joulumpana niitä käytetään sitten punaisten sukkisten kanssa :-)

synttärit lähestyy...

2009-11-11T09:09:00.003+02:00

jo loppukesästä sain idean meriverhosta jota käytettäisiin kalastettaessa Adan synttäreillä. Homma helpottui valtavasti kun ikeasta löytyi juuri oikea kangas. oviaukko peitetään siis n 160 cm korkealla verholla, ja jotta yläosa ei jäisi turhan alastomaksi, ompelin vielä kapan. koska verhon kiinnitystsydeemi vielä on vaiheessa, niin tässä kuva pelkästä kapasta:

mullahan oli selkeä suunnitelma tarjottavista kaverisynttäreille (jotka pidetään siis perjantaina), mutta eilen Ada oli tarhakaverin kemuissa jossa näytti olevan hyvin pitkälti precis sama meny. vaan haitanneeko tuo - kivempi kai tarjoilla varmasti uppoavia kuin jotain joka olisi ehkä aikuisempaan makuun? ja eiks lastenmielestä ainaskin, juuri prinssinaki ja jäätelö tee juhlan!?

kuraiset lapset (vinkki)

2009-11-07T20:39:00.003+02:00

Shaoli mietti blogissaan miten saada kuraiset lapset sisätiloihin sotkematta paikkoja... no siis, ikeastahan löytyy ratkaisu kaikkeen - ja tässä tapauksessa ratkaisu on IKEAN SININEN KASSI!!! yhteen kassiin mahtuu mukavasti yksi kurainen lapsi jonka voi kestävässä ja pestävässä kassissa kantaa ovelta suoraan kylppäriin :-)

lisätään ylläolevaan tekstiin ei-niin-sopiva kuva, mutta siis Saga on niin nököstiina kun istuu syöttötuolissa meidän muiden seurana ruokapöydässä :-) pitäis varmaan vaan kohtapuolin tarjoilla neidille jotain muutakin kuin banaania, mutta kun ei ole mukamas ehinyt...

just nyt

2009-11-05T13:46:00.002+02:00

lumi

pulkka

onnellinen lapsi

(kaksi muuta pientä päikkäreillä. tehdään heidät onnelisiksi hieman myöhemmin)

hulinaa ja liikuntaa

2009-11-01T21:47:00.005+02:00

viikonloppu vierähti. paljon ehdittiin, muun muassa hulinoimaan ulkona lauantaina, ja sisätiloissa liikuntamyllyssä tänään. eilinen hulinointi tapahtui taloyhtiön grillipaikalla. sinne on kertynyt jonkun verran laudanpätkiä, ja niistä tehtiin tasapainoilurata. eka rata oli rakennettu niin että siinä joutui pikkasen hypähtämään laudalta laudalle, mutta sillä välin kun hain kameran oli ongelmanratkaisija nimeltä Ada tilkinnyt reiät.

Saga on niin tyytyväinen kun saa sylistä käsin seurata muiden puuhia pihalla.

Ja Emppu on innokas siivooja ja järjestäjä - niin sisällä kuin ulkona. Toissaviikollahan Emppu siivosi yhden pissavaipan pesukoneeseen. Pyykki ihan täynnä paperinöyhtää ja niitä imugeelipalloja.... kivasti sitä kotiäiti ikäänkuin työllisti itse itseään kun ei sen tarkemmin pyykkikonetta tarkistanut täyttäessään sitä...

on kyllä ollut niin paljon helpompi olla kun aurinko on paistanut, toivottavasti jatkuu!

Päivänvaloa ja uutta toivoa

2009-10-28T15:28:00.003+02:00

aivan katastrofaalisen maanantain jälkeen on suunta ollut oikea. ja varsinkin nyt, kun aurinko melkein yrittää pilkistää pilvien lomasta, ja häikäisee näyttöä, on helppo olla. ja ihan metrin päästä kolme minimaaliaa ovat lattialla ihan tappelematta ja marisematta. Saga on tehnyt aimoharppauksen eteenpäin matkalla vauvasta taaperoksi: hän sekä kierii eteenpäin ja myös pyörii oman navan ympäri. ja samaan syssyyn löysi omat varpaansa, mikä kyllä aiheutti ikäviä raapimisjälkiä koipiin....
Kun meillä on tuo pienin, kummitätinsä sanoin, "aika mellevä pirkko", olenkin pari kertaa tarjonnut banskua. ekat kerran muussaamalla ja annoin nysiä suuhun, tokan kerran Saga nappas palan mun banskusta, ja eilen annoin palan käteen. eli ajattelinpa että kun mitään kiirettä ei ole saada niitä kiinteitä kehiin, niin kokeillaan sellaista "lapsentahtista sormiruokailua". hahaa - ei musta ole tullut hörhöä vieläkään, MUTTA mä ajattelin että tää olisi laiskan äidin oikotie onneen!

Saga ja bansku

ja kävipäs tuuri, huutiksesta sain "osta heti" toiminnolla syöttötuolin, tarttis enään hakea se espoosta. sattuu vielä olemaan valmiiksi valkoiseksi maalattu (kuten oli ajatellut niille tehdä).

tiukoille ottaa

2009-10-26T09:34:00.003+02:00

siis tämä talvi-aikaan siirtyminen. vai pitäiskö olla fiksu ja sanoa normaali-aikaan? eniveis, epänormaaliaika näyttäis sopivan meidän meedium-mineille (Ada & Emil) parhaiten. Sunnuntaiaamu oli ihan ok, vaikka kellot pitikin siirtää. Päivä meni mukavasti serkkulikkojen luona riehuen (juhlittiin isomman hienoa menestystä ja voittoa yhdessä kilpailussa), mutta siinä vaiheessa kun uuden kellon ajan mukaan Ada ja Emil nukahtaa autossa päikkäreille kello 15:30 voi jo arvata että hankalaksi menee. Ja niin meni. Eilisillan nukuttaminen ja nukahtaminen oli tuskaisaa, ja tänään kaksi väsynyttä metriheikkiä on sitämieltä että 9 tunnin yöunet riittää ja ylös noustaa kuudelta. No nythän Ada on jo saatu tarhaan (hänen kanssaan siis tappelu jatkuu vasta 13:30) mutta Emil on jo päikkäreillä!!! Kiva ilta tiedossa, onneksi miehellä ei ole treenejä vaan meitä on täällä kaksi aikuista. Toivottavasti huominen olisi jo helpompi, mutta tuntuu että tän päivän osalta peli on jo menetetty...
tätä on jo nähty tänään useasti kolmen hereilläolotunnin aikana:

Ai niin, oliskos kellään pk-seudulla myytävänä edellisessä postauksessa näkyvää ikean syöttötuolia? mallin nimeä en muista, eikä sitä nyt ollut nettisivuilla, vaikkakin kyllä myymälässä?

pleidou ja haiseva joulu

2009-10-24T22:43:00.006+03:00

tänään oli aika uusia muovailuvahat. tämänkertainen play-doh olikin my little pony-versio jossa ihanaa glitteriä. ja joku sitä taas maistoi kun silmä vältti. rysän päältähän tuo kiinni jäi sattuneesta syystä:

ja selkäni käänsin muovailuvahoista kun nämä piti ottaa uunista:

kyllä, lanttuloorathan ne siinä! pirun paha haju eilen kun keitin soseen, tänään uunista vähän parempi. ei nyt ihan joulufiilistä tullut mutta onpahan yksi homma vähemmän joulukuussa. eikä ole saarioisten äidin tekemässä loorassa muuta vikaa kuin korppujauhot - meillä kun niiden pitää olla gluteenittomia. tässäpä muuten sopiva aasinsilta takaisin muovailuvahajuttuihin: allergisille tiedoksi, niin joissain muovailuvahoissa, kuten juuri tässä pleidoussa on itseasiassa vehnää. jeps, eihän niitä ole tarkoitettu syötäväksi, mutta meidän perheessä kun jotkut maistelee ihan kaikkea, myös vesivärejä:

tuo alempi kuva on otettu pari viikkoa takaperin, silloin seinä oli viimeisiä päiviä valkoinen. Maalasin sen siis beigeksi, ja kerrankin värilastun väri oli sama kuin lopputulos. Pari kertaa nimittäin ollut todella poikkeava lopputulos, joten ihan kiva että nyt meni nappiin. (ja vielä kuva jossa näkyy uusi seinä:)

villaa

2009-10-23T20:02:00.006+03:00

ihania lankoja "löytyi" ihan vahingossa... Adan tarhakaverin äidillä oli ennen Suomeen muuttoa oma lankapuoti, ja toi nyt loppuvaraston kotiinsa. Kävin heillä ihan vaan pikkasen hipelöimässä, ja voih kuinka ihastuinkaan näihin, eli sekä väreihin että itse materiaalin tuntuun ja tuoksuun... lisäksi on juju-kerhon liittymislahja vihdoinkin tullut, eli ihania bambupuikkoja kivassa säilytystsydeemissä + kassi langoilla ja keskeneräisille töille.

Sain ekan työnkin jo valmiiksi - ohjeitta ideoin ja tein kaulurin Empulle. Ja kun ei tullut taaskaan mitattua, on kauluri sopiva mulle, ja uusi työ puikoilla Empulle.

Ada sai olla mallina, eli tarkoitus olikin ettei tuosta edestä tule suun päälle tuo resori, mutta sivuista ja taakaa nousee kuitenkin reilusti yli takin kauluksen.

tässä työssä käytetty lanka on tätä (jota siis mulla myös vihreänä...)

Myös pari kerää jotain baby ecoa on myös hankittuna, ja sen ajattelin viedä sunnuntaina anopille työstettäväksi :-)

Olen myös käyttämissäni kirjastoissa etsinyt kivoja käsityökirjoja. Viimeisin lainaus oli Anu Harkin Puikoissa. Jotenkin vähemmän stressaavaa katsella kauniita kuvia hassuista tekeleistä, kuin lukea neulontalehtiä jossa kaikki on jotenkin liian vimpan päälle ja siloiteltua. Oikeastaan tykkäisin enemmän ompelemisesta, mutta kyllä toi neulominen on siinä mielessä helpompaa että on sekä hiljaista että liikuteltavaa, ja minuuttikin aikaa riittää edes johonkin.

Ja hupsista heijaa, neuvolan viisari värähtiyli yhdeksän kilon kun Saga (5,5 kk) eilen punnittiin ;-)

giljotiini

2009-10-15T21:09:00.003+03:00

eka näköhavainto sunnuntaina muistelisin. toinen maanantaina. tiistaina luulimme teljenneemme Hänet keittiön kaapin sokkeliin. mutta ei, näimme hänet taas eilen - tai Hänen veljensä, siskonsa, äitinsä tai serkkunsa. se pieni pirulainen on kuin onkin laajentanut reviiriään, kehtasi nimittäin kipittää keittiöstä työhuoneeseen. nyt giljotiinissa palvikinkkua. strategisesti vakireitin varrella.

(miksi tuo viaton nappisilmä on niin ällöttävä kaupungissa, mutta mökillä kuuluu ihan perussettiin?)

****
1,5h virittämisesta RÄPS. se oli siinä. numero yksi. viritetään uudestaan.

tyttö vai poika?

2009-10-13T15:45:00.003+03:00

Puolen hehtaarin metsässä asuvat:

Puh - poika

Nasu - tyttö

Ihaa - poika

Kengu - tyttö

Ruu - poika

Pöllö - tyttö

Kani - poika

Mitä mieltä teidän lapset ovat?

Ylläoleva jaottelu on siis Adan, viittä vaille neljä, tekemä.

Ai niin, kaulaliina on valmis:

2009-10-09T20:45:00.003+03:00

vihdoinkin oli se päivä kun oli paku vuokralla ja saatiin lasti ylimääräisiä tavaroita vietyä landelle. tämä siis mahdollisti sen, että lasten "työpöytä" saatiin meidän työhuoneeseen. vaan olipa valjun näköinen nurkkaus:

kerätään kasaan mitä löydetään + apulainen (joka tulla tupsahti ihan pyytämättä):

tadaa:

ja lähikuva. siinä näkyy yks tuleva projekti jolla on kohta kiire. ja kun en ole kummoinen maalari, niin täytyy selventää että ajatuksena on siis ommella oviverho jonka yli on sitten synttäreillä ongitaan. eli kankaasta se verho, paperista askarrellaan kaloja sun muuta merellistä joka kiinnitetään verhoon.

(eli siis tuohan on vanha puinen leivonta-alusta, sitten siinä on verhovaijeri päällystetty lahjanarulla. lisäksi verhonipsut - ei ollu ttähän hätään kivoja pyykkipoikia - ja siinähän se sitten on. tarkoitus on ripustaa se seinälle tuohon pöydän yläpuolelle. ehkä viereiselle seinälle sellainen tanko johon tulee kiinni pari kippoa johon saa laittaa kyniä. vai onko sitten liian framilla ja houkuttelee piirtämään seinille....)

Sommar loppui, Vinter on täällä

2009-10-07T19:38:00.004+03:00

vuodenaikoja en nyt tarkoita sinällään, vaan Maraboun suklaata!

"Maitosuklaata, jossa karamellisoituja kaakaopavun paloja sekä neilikkaa ja muita mausteita"

Toimii. Sairaan hyvää. Kaunis kiitos rakkaalle miehelle joka sitä äsken kaupasta toi.

**** ja sitten vähemmän tärkeisiin asioihin (lähes kalpenevat suklaan rinnalla). Sain miehen ottamaan lomaa täksi viikoksi. Tarkoitus saada rästihommia tehtyä, ja tietenkin säveltää uutta. Ollaan vähän maalailtu, vähän tapetoitu, ja vähän siivottu. Kirjahyllyn ylin hylly oli valokuvattavassa kunnossa:

Tuo ikkunanpoka on tarkoitus kiinnittää seinälle, ja kumpaakin "ruutuun" kirpparilta ostamani lampetit. Nähtäväksi jää että jos ja kun se ensinnäkin seinälle saadaa, niin onkohan kynttilän liekki liian lähellä pokaa? No voihan se olla kivan näköinen kuiteskin.

Viikonloppuna maalla oli siis karpaloaika. Kahdeksan litraa saatiin noukittua. Myös näitä marjoja Emppu himoitsi. Löytyi myös pari jättisuurta mutanttikarpaloa. Yks kiisseli keitetty ja syöty, toisen tein tänään. Loput marjat pakkaseen.

Kylmä sää melkein pääsi yllättämään. Onneksi Sagalle oli valmiina nallepuku.

Saga on TAAS ollut räkänen, ja huonoja öitä oli varsinkin viikonloppuna. Nyt viimeyöt on Saga nukkkunut, mutta neiti-kohta-4-vee-ja-muusta-ei-puhukkaan-kuin-tulevista-synttäreistä on pitänyt aika älämölöä. Tavallaan syystä, koska nyt pidetään sellainen unikoulu että meidän sänkyyn saa tulla vasta aamulla kun aurinko nousee. Vaan kun ei halua nukkua yksin niin ei halua. Asiasta täysin tietämätön pikkuveli on joutunut kolmena yönä jakamaan petinsä siskon kanssa. Ehkä ensi yö olisi jo täysin huudoton...

Ai niin, sain valmiiksi Sagan tossukat. Ne on aika hauskat, nuo tupsut tuossa kärjessä jätetty tarkoituksella tuohon jotta niillä voi leikkiä.

Myös kaulaliina Adalle on melkein valmis. Tai on valmis jos päätän olla laittamatta siihen semmosta jutskaa josta se kaulaliinan toinen pää pujotetaan että pysyy "kiinni" (ei osaa selittää. ehkä kuva josssain vaiheessa...)

Pari uutta lankaa jo odottamassa. Jos siitä ruskeasta alpakkasekoitteesta saisi vaikka kaulurin Empulle. Kävis hyvin toppahaalariin. Katsotaan kuin käy.

(tässä vaiheessa suklaa loppu. niin myös tämä kirjoitus. pakko kipittää yläkertaan suihkuun ennenkuin teini tulee kotiin. ja mikä tärkeämpää, tuhota todistusaineisto, eli tyhjä suklaakääre. jos teini eksyy tänne lukemaan niin voivoi, treenipäivänä ei syödä suklaata!)

Ada tulkkaa

2009-09-28T11:55:00.004+03:00

Empun sanavarasto on laajenemmaan päin. Mamma ja mummu tulee ihan suvereenisti, samoin (k)iitti, uh-uh (koira), pupu (sekä kani että tipu) kaah (traktori) ja jotain muitakin juttuja. Tänään oli, harvinaista kyllä meidän toinen auto ykkösauton parkissa. Toinen auto on enimmäkseen ollut keväästä saakka mun mutsilla jotta hänen on helpompi auttaa meitä (tulla meille, tai viedä teiniä treeneihin, ja viikonloppuisin mennään kahdella autolla maalle jne). Emppu oli tooooodella ihmeissään kun kia-biili oli siis parkissa, ja alkoi katseellaan etsimään mummua. Kovasti toisteli mummua, ja sanoinkin monta kertaa että auto on siinä parkissa ja mummu töissä. Ada sitten tulkitsi Emppua näin:
- Emppu kanske tänker mummu e på kisi under busken! (= Emppu ehkä luulee että mummu on pissillä pensaiden alla).
Lupaan ja vannon, ettei mun mutsi harrasta puskapisuja, en todellakaan tiedä mistä Ada tuonKIN keksi!

Ja eilen oli mun faijan 80-v päivä. On varmaan puolivuotta toitottanut ettei vietä niitä. Ok, ei tartte viettää sen kummemmin, sehän on synttärisankarin oikeus. Kun sinne sitten mentiin, sanoi ekana että on jo kymmenen minuuttia seissyt ikkunassa katsomassa että koska me tullaan... Onneks siis mentiin (kahvia ei kuitenkaan tarjonnut).
Vietiin myös lahja, ja kun mitään ei tartte eikä halua, laitoin pari kuvaa kehykseen ja vähän koristelin. Olis ehkä pitänyt laittaa lasten nimet alle, kun ei Sagasta edes muistanut onko tyttö vai poika. Faijalla on ollut aivohalvaus 14 vuotta sitten, muutti kovasti persoonallisuutta (=vahvisti niitä huonompia ominaisuuksia eli lyhensi pinnaa entisestään), ja tietysti muutenkin tuo vanheneminen on ihan tarpeeksi hankalaa muutenkin. Mutta joo, mä olin suht tyytyväinen tähän, ja olisin voinut pitää itsekkin. Faija käytti kuitenkin enemmän aikaa kertoakseen siitä taulusta jonka paikalle tämä laitettiin:

(huonolaatuinen kuva, patterit niin lopussa ettei salama pelittänyt).

Maallakin käytiin viikonloppuna, ja nyt pitäis paistaa sienet. En mä niitä edes itse syö, mutta ehkä joskus opin, ja jos en, niin tarjoilen muille. Täytyy vaan poimia pois kuljeksimasta kun niitä (siis poimin vain suppilovahveroita ja kanttarelleja) on. Meillä on maalla ihana metsä, siellä kasvaa jopa karpaloita, jotka on ensi viikonloppuna poimittava. Jokamiehen oikeus on kyllä aika mahtava juttu!

jäi sitten kesken...

2009-09-18T14:16:00.005+03:00

välillä rassaa pahemman kerran. siis keskeneräisyys tarkoitan. tässä viimeisin listaus keskeneräisistä:
- sagan tossukat (naru pujottelematta)
- mun kaulaliina (kolmannes tehty)
- sohvan tyynynpäällliset (yks sauma purettava, sitten vaan yhteenompelu)
- adalle kesäkuvista oma "scrap book"
- mun faijan 80-v lahjan teko
- tää blogi, tämä postaus, ja noin ziljoona muuta juttua

jatkan kohta. liimaan ensin otsaani post it -lappusen jossa muistutan itseäni nauttimaan hetkestä, enkä kokoajan mieti listoja tekemättömistä ja keskeneräisistä hommista. ja syön vaikka yhden tuoreen pullan.

mokia ja sotkua ja muuta tyhjänpäiväistä liirumlaarumia

2009-09-10T12:34:00.006+03:00

Olen ennekin kirjoittanut mitä väsyneenä tulee tehtyä tai sanottua. Kaksikielisessä perheessä vaihdan kieltä lennossa (lapsille puhun ruotsia, miehelle suomea, ja usein sanon samat asiat peräkkäin kummallakin kielellä). Kieli on usein solmussa, ja ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä voin vakuuttaa, että niin kiellot, käskyt kuin pyynnötkin ihan takuuvarmasti kaikuu kuuroille korville jos lapset ei kertakaikkiaan ymmärrä mitä äiti taas pauhaa. Eilen ruokapöydässä käskytin Emppua tehokkaasti sanalla: Lop! Lop!! tarkoitus oli kai sanoa stop... Jokunen viikko takaperin siivosin ruokailun jälkeen lattiaa (tämä oli ennen koiran homma...), ja sain pienen apulaisen. Taas hyvin vakuuttavalla ja äitimäisellä äänellä yritin pitää pieniä kätösiä poissa kertomalla että ruuat on nyt lattialla ja "bara mamma äter från golvet" ("vain äiti syö lattialta")...

Pikku taiteilija olisi tässä yks päivä vauhdissa. Käännuin täyttämään kahvimukiani, ja sillä välin oli vesiväriä paitsi paperilla, pöydällä ja käsissä, myös naamassa ja tuolilla.

mulla on keskeneräisenä yks kutomisjuttu. piti olla baby legs-tyyppiset säärystimet Sagalle, mutta ei ne mahdu... nyt yritän virkkaamalla tehdä niihin lisätilaa. jännä nähdä mitä siitäkin tulee. on vaan niin ihania lankoja ne Nallen marjaretket. Pikkuisten nukuttaminen on aina välillä yhtä tuskaa, joten mulla ollut käsityö silloin esillä. Ja yks tosi kamala ilta oli se, kun nukutin Adaa ja Emiliä samaanaikaan kun Saga tankkaili. Olin jo tosi kireenä, kun Ada nosti päätään ja kysyi: "mamma ser du mina vackra ögon?"... (kummasti palasin taas maan pinnalle ja tunsin itseni niiiiin pieneksi)

mukkelismakkelisainavaan

2009-09-03T12:40:00.005+03:00

Lähes päivittäin on joku turvallaan. Yleensä useammin kuin kerran. Ja usein sama henkilö samassa paikassa monta kertaa... Eilen Emppu liukastui samaan paperiin kolmesti - minuutin sisään. Ei siis oppinut kerrasta, kahdesta eikä kolmesta (siinä vaiheessa luovutin ja siirsin pojan pihamaalle).
Ada on oppinut. Siis potkulautailemaan ja melkosen kovaa vauhtia. Ei ole oppinut jarruttamaan, eikä fysiikan laitkaan ole vielä kovin tuttuja. Siis turvalleen just kun mun piti ottaa kuva siitä miten hienosti hän on oppinut.

Vaan kutakuinkin kuivin silmin ja ilman verta tällä kertaa, mutta jonkunverran filmausta. Melkein kuin ohjelmasta huippumallihaussa tuo yksi poseeraus. Ei kai keneltäkään jäänyt huomaamatta merkkilenkkarit ;-)

wräppi Sagalle

2009-09-01T10:44:00.003+03:00

Piti keksiä joku näpsäkkä ratkaisu phil&tedseihin Sagalle. Ostin pienen pätkän fleeceä, ja kaapista löytyi vanhaa tuulikangasta. Suit sait sukkelaan (jeps, meni kaksi päivää koska "äidin työrauha" on tuntematon käsite meillä) surrautin kietaisulämmikkeen rattaisiin. Hienosäätöä vielä tarvitaan mutta voi käyttää jo nyt (ja tämähän tarkoittaa että viimeistely luultavasti jää tekemättä....) Hiippahuppu on erillinen.

mein punkero kääntyi!

2009-08-26T11:40:00.003+03:00

hihii, viikkojen uurastus ja treeni on tuottanut tulosta, ja TÄDÄÄ, tänään neiti kääntyi heti aamutuimaan kahdesti.
Ja punkeroksi uskallan sanoa koska viimeksi kun neuvolassa punnittiin (puolitoista viikkoa sitten, eli iässä 3kk), oli paino 40 grammaa vaille kahdeksan kiloa!!! Joten nyt on takuuvarmasti 8 kg rikki (iässä 2-3kk on päivässä tullut keskimäärin 50 grammaa lisää painoa...). Ja pituutta 63 cm. Monet 68 cm vaatteet, eritoten bodyt, on jo nafteja. eilen kuvasin läjän vaatteita, ja nyt niistä pitäisi myynti-ilmoityuksia väsätä. On vaan niin tylsää touhua, että mielummin myisin suoraan jollekkin....

Kuvaa kääntymisestä ei ole, mutta laitetaan viikonloppuinen kuva jossa Saga istuu turvakaukalossa ja leikkii härpättimellä. Käsien ja silmien yhteistyökin alkaa olla jossain määrin hallussa, eli kaikki osumat ei ole pelkkiä vahinkoja.

(kuvassa näkyy lindexin alusbody. olen tuosta mallista kovasti tykännyt, kun on ihan ohuet olkaimet. juuri sopiva muiden vaatteiden alle kun on ohut)

siis täh? uusi dominomaku....

2009-08-24T12:11:00.003+03:00

Siis voi pyhä sylvi - kuka näitä keksejä kehittelee? Ja kuka niitä sitten syö... Olipas aikamoinen makuelämys se uusi Dominomaku salmiakki-chili. Ostetiin meille teinin toiveesta, joka niitä on jonkun verran syönyt. Meille muille riitti ihan maistiainen:

(mutta peukutukset toiselle, pinkille dominolle joka oli tosi nam.... kaikki syöty, suurin osa salaa)

Ja mitäs nurtsilta löytyi...)

ihana pieni karvainen toukka. Emppu uskalsi ottaa sen pieneksi hetkeksi käteen.

Noin muutoin viikonloppuun kuului räkä ja yskä ja pieni lämpö sekä A'lla että E'llä. Sagallakin räkää, sai nukkua osan la-su yöstä sitterissä että oli helpompi hengittää. Onneksi Sagakin jo paranemaan päin, ja kumminkin hyvätuulinen ollut koko ajan.

Plan B ja C

2009-08-19T11:18:00.003+03:00

Sain aamulla omat kolme pientä pihalle tarhamatkaa varten, kun eteen pompsahti itkuinen pikkutyttö. Oli käynyt naapurimme ovikelloa soittamassa, kun sieltä piti löytyä kakkosluokkalainen kaveri mukaan koulumatkalle, vaan eipä tyttö ollutkaan kotona! Ekaluokkalainen oli lähes paniikissa, koska ei saa mennä yksin bussilla kouluun. Myöskin kännykkä oli unohtunut kotiin, eikä avainta ollut. Ja jos hän ei kouluun menisi, suuttuisi ope! Eihän meidän muuta auttanut kun lähteä saattamaan tytöä kotiin päin, JOS iskänsä vielä olisi kotona. Ja jos ei olisi ollut, lupasin tytölle saattaa hänet ainakin bussipysäkille (ja olisin numerotiedustelun kautta yrittänyt löytää äidin tai iskän). Samalla vakuuttelin ettei meidän naapurin tyttö varmaankaan tahalteen näin tehnyt, ja saatiinkin itku loppumaan (vaan edelleen paniikki paistoi kasvoilta). Onneksi isänsä tuli autolla vastaan, tosin meinasi ajaa meidän ohi...
Siis kaikki äiskät ja iskät, miettikää myös lapsen kanssa yhdessä pari "mitä jos"-vaihtoehtoa vaikka miten olisi bussilla yksin matkustelu normaalitilanteissa kielletty jne. Ja juu, varmaan tällekkin tytölle on opetettu ettei vieraiden kanssa lähdetä minnekkään, mutta olen niin iloinen että tyttö hädän hetkellä uskalsi avautua ja otti vastaan sen laihan lohdun ja avun jonka itse pystyin antamaan.

mihin hävisi....

2009-08-18T11:10:00.003+03:00

..kesä? Pakko se on ääneenkin sanoa, kesä on nyt mennyttä, ja tilalle on saatu syksy. Todistusaineistoakin on vaikka millä mitalla: kukat ovat kuivuneet, mustikat ja vadelmat ovat vetisiä, sade on kylmää ja tuulen lempeys on hävinnyt. Tilalle on saatu koululainen, tarhalainen, punertuvat puolukat ja kaneliomppuihin väriä. Ja ikean uusi kuvasto ;-)

Tässä vielä kuva nelikosta, blondeja eri sävyissä koko poppoo. Sinisilmäisiä myöskin. Ja ruskettuneita. Ihania ja kamalia isoja ja pieniä.

Kengät seinille

2009-08-05T09:51:00.003+03:00

Kenkien määrä on meillä räjähdysmäisessä kasvussa. Ikävä kyllä, lattiapinta-ala ei näytä lisääntyvän laisinkaan. Mökillä on huonommat säilytystilat kuin mitä täällä kotona, ja kuitenkin kenkiä sielläkin tarvitaan. Lähes päivittäisessä käytössä on kenkäpareja melkein parikymmentä: kaikille läpsykkäät, kaikille kumpparit, kaikille sandaalit ja vielä jonkuntyyppiset lenkkarit tai tennarit.

Jotain tartti siis tehdä kaaokselle, ja pakko oli siirtyä seinille:

Ikeasta mustat koukut ja demonstraatio pikkuisille. Aika hyvin on toiminut! (ja koukkuja on jo hankittu lisää!)

Ristiäiset pidetty

2009-08-04T17:32:00.004+03:00

Ristiäiset pidettiin lauantaina. Kaikki sujui hyvin, alusta loppuun oltiin siis ihan täällä kotona. Päivä oli sopivan lämmin, ei aurinkoinen, muttei onneksi sadettakaan. Osa vieraista pystyi siis juomaan kahvinsa terassilla, ja lapsillakin oli hiukkasen enemmän tilaa kirmata.

Saga sai ihania ristiäislahjoja: kummilusikka sylikummilta, ihana soittorasia (jossa voi säilyttää jotain) toiselta kummilta, ja muilta vierailta (eli lähisuku) marimekon astiaston, muumi aterimet, kalevala korun ja rahalippaan.

Tarjoilut onnistui ihan kivasti, ja kakun pieleen menneen suklaakinuskin naamioin kermalla ja mansikoilla (alkuperäisen suunnitelman mukaan niitä piti vaan olla reunoilla):

Tarjolla oli vihersalaatti johon sai lisätä fetaa, kanaa, lihapullia ja prinssinakkeja. Suolaisina piiraina kinkku-sipuli, ja lohi-riisi-muna. Lisäksi kotijuusto ja leipää. Makeina kakun lisäksi mustikkarahka"leivoksia", paria pikkuleipää ja aftereightejä.

Kukkakaupasta oli ristiäiskimppu (josta kuivaan pari ruusua Sagan muistolaatikkoon), muut tästä lähistöltä löydettyjä rikkaruohoja ;-)

Ristiäisten jälkeen suunnattiin vielä mökille. Kylmäkassi oli täynnä eväitä, joten sunnuntaina ehdittiin sadekuurojen ja lastenhoidon lomassa noukkia kuutisen litraa vadelmia (ihan oikeita villi/metsävadelmia, ei mitään puutarhaversioita!).

olemista ja elämistä

2009-07-27T21:18:00.004+03:00

reilu viikko mökkeilyä. uusia elämyksiä pikkuisille, me aikuiset saatiin todistaa sitä miten helppoa voi olla kun vaan "ollaan":

naapurikylässä on pieni talli jossa pieniä heppoja. niillä voi myös pienet tytöt ratsastaa. pikkasen on hevoskuumetta ilmassa....

lossimatka ei ole arkea. vyöt auki ja katse horisonttiin

vesi on kylmää ja märkää. tämä kirkas vesi löytyy sorakuopasta

metsässä on mustikoita. tässä tuodaan näytille ekat

kun niitä pitkospuita kulkee löytyy lintutorni

iltapesu on pelkkää leikkiä pihamaalla

(unohdetaan ziljoonat nyrkkipyykit, kiukkukohtaukset, ulkohuussi ja potan tyhjentämiset. näissä muisteloissa ei myöskään tilaan kusimurkuille joiden pesän päällä ada oli polvillaan, ja ei ainakaan mainita rankkasadetta joka kasteli auton sisäpuolelta...)

marabou sommar keksulit

2009-07-17T07:49:00.004+03:00

hahaa, kyllä ne keksit onnistui!
tämä on sellainen "sekoitan vähän aineksia ja saas nähdä mitä tulee"-tyyppinen idea alkujaan, ja eilen varsinkin, kun sokeri oli loppu!
mutta kutakuinkin näillä mentiin:

3 dl jauhoja
1 dl kauraryynejä
3 rkl kaakaojauhetta
puolikas levy suklaata pilkottuna
pari rkl hedelmäsokeria
1 tl leivinjauhetta

-> kuivat sekoitetaan keskenään

kuiviin sekoitetaan yhteen blandatut nestemäiset, eli:

1 muna
1 dl mansikkahilloa
1,5 dl juoksevaa leivontarasvaa

tuosta pitäisi tulla kutakuinkin aika kiinteä massa, ei kuitenkaan sellainen joka murustuu. annoin taikinan levätä jääkaapissa sen aikaa kun uuni lämpesi, sen jälkeen pyöräytin palleroita jotka painelin haarukalla.
200-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia.

Tämä on muuten helppo toteuttaa myös lasten kanssa kun oikeasti kaikki vaan sekoitetaan eikä tartte vispailla tai muuta ja ainesosiakaan ei tartte millin päälle mittailla (vinks: jos taikina vaikuttaa löysältä, lisää vähän jauhoja, jos ei pysy kasassa, lisää rasvaa...)

mansikka ja smurffi

2009-07-16T17:14:00.004+03:00

pakkohan mun oli vielä palata hampurin reissuun. siellä oli ihania mansikkakioskeja:

miksi ei meillä? vai onko liian villi suomalaiseen ympäristöön (siis julksivulautakunnan mielestä...)

ja tällaisen mä haluaisin itselleni:

ei voi olla vaikea väsätä, vai mitä ;-)

oleellisena osana meidän matkailuun kuuluu syöminen. ja usein kyseessä herkut. jäätelöäkin saa kesälomareissulla vaikka kaksi päivässä (helppo luvata jos tietää että yhden kuulan jäätelö on oikeasti aika pieni, eli sopiva lapselle). tässä makustelussa smurffijäde:

ihana tuoksu valtaa kämpän. mulla on uunissa mun tän hetkisestä lempparisuklaasta tehtyjä pikkuleipiä. ja kyseinen suklaa siis marabou sommar. kesäisempää suklaata ei ole olemassa!

neuvolakuulumisia

2009-07-15T15:39:00.004+03:00

tänään oli Sagan 2-kk neuvola. Hurja kasvuvauhti senkun jatkuu. Nyt oli pituus 60 cm, ja paino 6,6 kg. On siis näistä neljästä nopein kasvaja, vaikkakin pienin syntyessään. Hassua että vaan reilut 60 päivää sitten ostin vaatteita kokoa 50cm, jottei ripakinttu vallan hukkuisi siskonsa vanhoihin vauvanvaatteisiin, ja nyt taas pakkaan jo pois 56-senttisiä, ja jotkut käytössä olevat vaatteet on merkattu sopimaan 6-9-kuisille (ok, myönnettäkööön että Nextin mitoitus on ehkä vähän pienempää sorttia). Vaan kiva että vauva kasvaa, ainut huolenaihe (aika pieni kumminkin) on pulauttelu, joka on tainnut jopa lisääntyä. Saga ei kylläkään paljoa enään kitise, mutta tuntuu että välillä ruokatorveen nouseva ruoka häiritsee unia. Näyttäisi nimittäin siltä että Sagalla olisi ihan luonnostaan nyt taipumusta kolmiin selkeisiin päikkäreihin, mutta kun pulauttely/yökkäily häiritsee... täytyy vähän googlettaa vielä tuota refluksia, ja seurata tilannetta. haitallistahan tuo ei taida meidän tapauksessa ole, kun lapsella ei ole kipua tms siitä johtuen, ja muakin ehkä eniten kismittää pyykin määrä (varsinkin mökkiolosuhteissaa). onneksi on vakuutus, yksityiselle kun on niin helppo mennä siinä vaiheessa kun siltä tuntuu.

kamelina hampurissa / osa 3

2009-07-15T14:49:00.004+03:00

hahaa, ei vaihdu otsikko uudeksi sitten millään, eli vielä jaksan postata Hampurista.

Viimeksi jäi juttu kesken siitä eläinpuistosta kun oli pakko hehkuttaa manducaa. Mutta siis eläinpuistossa on myös tarjolla ratsastusta - kamelilla! ja sellainen vinkki että ottakaa juomaa mukaan. jos taaperratte yhtä hitaasti kuin me, ja apinatalo sattuu olemaan kiinni, niin seuraava juomapiste vasta puolessavälissä puistokierrosta. Ja ihme kyllä, ennen kuin juomaa voi ostaa, sattuu matkalla ainakin kiskoja joissa myydään kreppejä (siis crepes, ohukaisia) ja hodareita, vaan ei saa noista mestoista juomaa!!!

kuten jo mainitsin, jäi ostokset aika minimiin. tässä kuitenkin paita syksyksi Sagalle:

ja söpöstykset, eli Trumpette-sukat:

Sukkien taustalla pari muuta ostosta, eli iengeeliä kun hampaat puhkeaa, ja weledan rasvaa (maksoi about kolmanneksen suomen hinnasta) ja jotain sälää.

ja nyt on Saga-ahmatilla nälkä, eiköhän tässä ollut tarpeeksi Hampuria...

kamelina hampurissa / osa 2

2009-07-10T10:06:00.006+03:00

Hampurissa siis käväistiin lasten ehdoilla. Onko edes muuta tapaa käydä yhtään missään kun mukana on 3 alle 4-vuotiasta ;-)

Ennakkoon oli päätetty käydä eläinpuistossa, ja se oli kyllä oiva veto. Samassa paikassa olisi myös ollut akvaario, mutta tuossa jalallisten ja siivellisten puolellakin hurahti puoli päivää. Harmittavaa kyllä apinatalo oli suljettuna, mutta sen kompensoi ihana vauva, 3.7 syntynyt ronsu:

eläintarhassa saa syöttää ulkona olevia norsuja. sisäänkäynnin läheisyydessä jopa myydään hedelmä-vihannes-pusseja, tosin monilla oli niitä selvästikkin itsellään mukana jo tarhaan tultaessa.

manducasta pari sanaa: ihan huippu!
siinä kulki Saga kevyesti tuntitolkulla, Emppua kannoin parikymmentä minuuttia (nukahti sinne, sitten siirrettiin rattaisiin), ja Adakin käväisi repparissa pariin otteeseen.

(kuvassa siis nukkuva emppu. manducassa voi säätä repun korkeutta (siis sitä kangasosaa joka on lapsen selän takana, vaikeasti selitetty...) ja lisäksi vielä tuo pääntuki. on siis ergoon verrattuna isommallekkin lapselle tukevampi, mikä siis ainakin meillä mahdollisti tuon että emppu pystyi rentoutumaan ja nukahtamaan.

eläinpuistossa oli kahvilan yhteydessä iso leikkialue, tosin isommille lapsille suunnattu. turva-alueet oli olemattomia, eli vaikka kiva olikin, niin ainakin Adaa sai muistuttaa pysymään tarpeeksi etäällä noista härpättimistä. Emppua ei sinne olisi edes uskaltanut päästää, onneksi siis sopivasti nukkui.

Vaikka eläintarhassa oli monia eksoottisia eläimiä, oli tämä se joka jäi päällimäiseksi Adan mieleen, eli pikkairainen kili sylkyssä:

lounastarjoilun aika, pakko jatkaa myöhemmin

kamelina hampurissa / osa 1

2009-07-09T20:57:00.008+03:00

huhheijjaa mikä reissu. parhaimmillaan rinkka selässä, manduca etupuolella ja vetolaukut molemmissa käsissä... mä kyllä nostan hattua kaikille lapsiperheille ketkä pystyy matkustavaa kevyesti. eikä meillä ollut turhia vaatteita mukana kuin yhdet lasten housut, kaksi pitähihaista ja yks farkkuhame. ja jopa jouduin pyykkäämään omia paitojani kun tosiaan tuo Saga pulauttelee edelleen enemmän kuin aiemmat lapset yhteensä.

jotain pientä tuli ostettua, suurin osa siitäkin supermarketista. yritin ottaa jotain kuvia, mutta kun apulainen 3,5 vee tuli vaihteeksi "auttamaan" (seuraavat kuvat siis hänen ottamiaan):

hotellissa oli jotain mitä kotona ei ole, eli kylpyamme. tarvittiin siis pari ankkaa.

Ada valitsi ankat. itselleen otti Mamman, Empulle merirosvon tai mikä lie.

Neiti on siis kovasti kameran perään, tässä on ikuistanut pikkusiskonsa joka nukkui koneessa mennen tullen.

Menomatkalla Saga oli rinnalla sekä nousussa että laskussa, mutta paluumatkalla vaan nukkui. Ei alkanut kitisemään tms, joten ilmeisesti ei ilmapaineenvaihtelu tuntunut epämiellyttävältä. Myös Emppu nukkui molempiin suuntiin, ei koko matkaa mutta kumminkin.

Tässä välissä oli pakko googlettaa noita ankkoja. yhdessä kaupassa niitä oli nimittäin pilvin pimein, ja ihan nimillä.

mä en ollut ennen tätä tiennyt että myös kylpyankat voi olla iso juttu. lisää niistä täällä.

Äh, tässä vaiheessa paras luovuttaa, kaikki pikkuiset nukkuu nyt, ja eka-eemeli nukahti jo 18:30. Tarkoittaa siis sitä että huominen alkannee jo ennen seiskaa, joten pakko vielä ladata pyykkikone valmiiksi ja raivata keittiönpöytä. Saga, perheemme suursyömäri, herää kahdesti yössä aterioimaan. Viimeaikoina kuitenkin eka unipätkä on ollut jopa kuusi tuntia, joten mitä nopeammin itse menen hänen jälkeensä nukkumaan, sen enemmän sitä parasta unta ehdin saada. Nimittäin ekan syötön jälkeen herää yleensä jo puolentoista tunnin kuluttua uudestaan, ja sen jälkeen noin kahden tunnin kuluttua. Ja jos huono tsägä käy, ehtii Emppu luulla noiden kahden syötön välillä että on aamu, ja tepsuttelee meidän huoneeseen... Oli muuten luksusta reissussa kun kaksi yötä kolmesta nukuin vain Sagan kanssa :-) Ehkä jo loppusyksystä voisi olla sellainen yö että kaikki nukkuisi yönsä, tai jos edes sellainen yö että joku muu heräisi ja hoitaisi kaikki pienintä myöten... (vinkvink vaan "monen äidin miehen" suuntaan, kuiteskin luet tätä vielä nyt illalla tai huomenna aamulla töissä!!!)

Voittopaita

2009-07-03T08:32:00.005+03:00

meitähän lykästi kun Mia (poikien tyyliin) vaihtoi blogipohjaa ja järjesti arvonnan. Viidakkohihaton on ihan Empun tyylinen paita:

Kuumina kesäpäivinä voi pukeutua myös ihan vaan nurmikkoon:

Ja tässä TAAS yritetty saada siedettävää yhteiskuvaa jossa olisi lasten lisäksi äiti...

On kyllä ollut niin ihana kun on ollut ihan oikea kesä. Kummasti arkea helpottaa kun ei tartte paljoa panostaa aikaa ja/tai energiaa lasten pukemiseen. Meidän pikkuisin, tänään 2-kk täyttävä Saga, on ollut ulkona unilla ihan pelkässä vaipassa. Muutoin on kyllä paita tai body päällä kun on muuten niin nihkeä nostaa ja kantaa.
Kantamisesta tuli mieleen, että yritän tässä seuraavan tunnin aikana päättää että ostanko manducan vai en. Testailin sitä viikko sitten bebesissä, ja tosi hyvältä tuntui. Iltapäivästä lähdetään mökille, ja maanantaina Hampuriin, joten jos sen meinaan ostaa on se tehtävä tänään. Viisi metriä trikooliinaa mukaan reissulle ei tunnu kovin järkevältä vaihtoehdolta.... (ja eiköhän manducan jälleenmyyntiarvo ole ihan huippuluokkaa, luulisin?)

miksi blogger niin usein tökkii?

2009-07-02T13:12:00.002+03:00

miksi siis niin usein on kovin töks-töks tämä bloggaaminen? aina ei saa hallintapaneelia auki, aina ei aukea muiden blogit, ja jos muiden blogit aukeaa, niin sitten ei ainakaan kommenttilootat aukea... harmittaa vietävästi kun muutenkin on vähän aikaa tässä on notkua niin epäonnistuu varmaan 90% varsinkin muiden blogien kommentoiminen... muutoin meidän nettiyhteys on ihan jees ja muille sivuistoille pääsee, mutta blogger :-(

Kun Nasu unohtui...

2009-06-30T15:07:00.002+03:00

perjantaina kävi köpelösti: Nasu jäi yksin kaupunkiin viikonloppua viettämään. Emilin nukutus kesti illalla 1,5 tuntia, palautettiin sänkyyn yli 30 kertaa. Ei kelvannut apina, eikä kelvannut nalle, eikä äidin lohduttelut eikä edes raivoaminen. Lauantaina poika löysi itse itselleen unilelun:

Kyllä. Se on Kake.

2009-06-25T13:22:00.008+03:00

Nyt on käyty neuvolassa (6vk lääkärintarkastus). kaikki hyvin, ja tyttö todellakin on kasvanut niin järkkyä vauhtia kun mitä pieneksi jääneet vaatteet antoi ymmärtää. Uudet mitat 5,3 kg (synt 3,3) ja pituutta 56.7 (synt 50).

On siis ollut syytä kiertää kaupoilla... ja kerrankin meillä ihan oikeaa tarvetta vaatteille alennusmyyntiaikaan!

Bamsea, ekan kerran olen ostanut mustaa näin pienessä koossa, mutta kun tuo kissapaita/tunika oli jotenkin niin liikkis että se sai mustan värin häviämään:

Näitä pöksyjä kahdessa värissä, ihanan pehmeät kun on trikoovuori (koko 62, ei kai nää helteet kuitenkaan pitkään jatku?)

Valkoiset housut on pellavasekoitetta. Paljonkos vetoa että kun laitan ne ekan kerran Sagalle päälle, vääntää neiti mahtavat niska-pa**t ;-) Lyhythihainen body on sellaisesta "reiällisestä"
kankaasta, ja vähän puhvihihaa. Kiva ihan ainoana vaatteena näin kuumalla.

Ja vielä mustat verkkarit (bamsea), ja ihan cittarin pitkähihainen. Ada sai samanlaisen. Kuten jo aiemmin olen todennut niin mulla ei ole tarvetta pukea lapsia samanlaisiin vaatteisiin, mutta Ada on aina tohkeissaan jos on jotain samaa (samantyyppistä).

Tässä vielä yks uusi ja yks vanha (Adan siis) vaate. Vasenmanpuoleinen valkokukallinen tunika (kuuluu valkoiset pöksyt) on henkkamaukan kokoa 62. Vieressä oleva mekko/tunika on tuntematonta merkkiä, mutta koko 74... Ja siis ovat näin käyttäjän näkökulmasta ihan samaa kokoa. Tuon pinkin mekon ostin aikoinaan Adalle huutiksesta koon mukaan. Eipä juuri ollut käyttöä marraskuiselle ekana kesänä muuta kuin t-paitana niskanapit auki.. vaan nytpä on siis sopiva Sagalle.

ja kun yllätti tuo Sagan kasvu, niin taitaa jäädä tämä Anrikolta (prinsessa ja auto) huudettu setti käyttämättä :-( ja minä kun olin jopa ajatellut että se voisi olla ristiäisvaatteena jos on kovin lämmin päivä. En taida kuitenkaan raaskia laittaa eteenpäin, vaan säilytän "ihanuuksia" laatikossa (ei ole tapana huudattaa valokuvamalleja, mutta sattui olemaan kamera vieressä kun Ada eilen valitsi tuon asun Sagalle, ja mä totesin ettei taida mahtua...)

matkalle!

2009-06-24T08:29:00.003+03:00

ihanaa - sain varattua eilen aamulla air berlinin sivuilta todella halvat lentoliput itselleni, lapsille ja mun äidille Hampuriin! Lähtö 6.7 maanantai, ja paluu torstaina. Harmittavan vähän jää aikaa perillä (ma ip, + ti ja ke, to heti aamusta paluu) mutta kun muita halpoja vaihtoehtoja ei ollut. Toisaalta ehkä tuokin on ihan tarpeeksi kolmen alle nelivuotiaan kanssa :-)
Vielä pitäisi joku majoitus löytyi, mielellään asunto. Yhteen paikkaan laitoin jo meiliä, toivottavasti vastaavat pian. Toki netistä löytyy hotlia pilvin pimein, mutta tällä kokoonpanolla tarvittais kuitenkin kaksi huonetta (tai sviitti, ikävä kyllä rahatilanne ei ole niin mainio).
Nyt vielä kun olisi aikaa surffata netissä ja tutustua kaupunkiin hiukan etukäteen. Ainakin siellä eläinpuisto on, ja sitten ehkä sightseeing laivalla? Museot saa jäädä, ja tyytyväinen pitää olla jos parin tavarataloon ehtisi....

vihdoinkin kesäinen kesäpäivä!

2009-06-22T20:28:00.004+03:00

Tänään saatiin tehtyä taas yksi niistä Adalle luvatuista jutuista, eli käynti Lohikäärmepuistossa.

Lohikäärmepuisto on Vuosaareessa, meiltä joku kymmenisen minsaa autolla. Tähän puistoon Adan tarha tekee vuosittain kevätretken.
Puisto oli oikein kiva, laaja alue, monia sellaisia juttuja mitä meidän lähipuistossa ei ole. Toisaalta puisto voi myös joillekkin äideille olla painajainen, koska se ei ole aidattu, ja esimerkiksi keinuilta ei näe hiekkikselle, ja uima-allaskin on todella matalareunainen... (juu, mä olen just sellainen äiti jolla on puistossa tarve nähdä ja vahtia omiani koko ajan...)

Mukana matkassa oli myös teini, joka mm kyyditti Emppua:

Adalla lempparikengät jalassa, eli crocsit. Melko hyvät kengät, ollakseen "huonot" kengät.

Empulle tuo veneen ruori oli lähes yhtä wau kun toissaviikolla paloauton ratti:

Ja päivän valitus: Viime kesänä Ehon leipomomyymälä (Herttoniemen teollisuusalueella) oli rempassa. Lopputuloksena tosi siisti pieni myymälä, ja rajusti nousseet hinnat. Tarjolla toki päivittäin jotain tarjousleipiä (mulle tarttui tänään mukaan 12 Californian sämpylää kolmella eurolla, kaupassa taitaa yksikköhinta olla jotan 80 senttiä), mutta sitten ne ei-tarjous-tuotteet tuntuu ihan normaalihintaisilta (kuten lihariisipasteija euro ja 10 senttiä). Eli jotenkin liian läpinäkyvää tuo että remppa maksatetaan asiakkailla... (juu, näinhän sen kuuluu olla, mutta kun jo yli kymmenen vuotta on siinä asioinut, niin on mennyt fiilis). Siinä vaan on niin näpsäkkä pysähtyä suoraan oven edessä, että uskaltaa jättää pienetkin autoon minuutiks keskenään kun itse eväät kipaisee hakemaan.

Huominen ohjelma vielä auki, paitsi klo 15 Sagan neuvola. Onneksi luvattu hyvää säätä, joten jos vaikka lasten ammeen laittais tohon takapihalle ja antais pikkuisten loiskutella sydämensä kyllyydestä (ja sitten raahata ne itikseen vaihtamaan pari ale-ostosta)!

Kääk - arki alkaa

2009-06-21T21:24:00.005+03:00

Nyt on homma sellainen, että meidän pitäisi huomisesta lauantaihin pärjätä ilman The Iskää. Hän on ollut kotikuvioissa lähes yhtä putkea huhtikuun alusta: joustovapaalla, isyyslomalla ja pikkasen kesälomalla. Huhtikuun alusta jos laskee on ollut tässä välissä viikon tai pari töissä. Toki lähes päivittäin treeneissä (tai parissakin), pari viikonloppua pelireissulla ja sellaista, mutta nyt hylkääkin siis vaimon ja lapset ja lähtee valmentamaan rippikoululeiriläisiä.

On mulla kaikenlaista ohjelmaa mietittynä, mutta eniten etukäteen stressaa yöt. Vaan kai sitä pärjää... Yhtenä strategiana mulla oli leikkiä "kaupunkilomaa". Olis kiva olla omassakin kaupungissa turistina, tehdä kaikki se mitä tekee kun lähtee ulkomaille oikeasti vieraaseen kaupunkiin. Idea tyssäs siihen kun tajusin ettei meillä ole puhtaita vaatteita viikoksi. Ei myöskään varaa palkata siivoojaa joka siistii kämpän sillä aikaa kun ollaan ulkona... Vaan eiköhän tämä tästä lähde rullaamaan, päivä kerrallaan.

Juhannuskin siis oli ja meni. Mökillä oltiin, ihan omalla porukalla (me + mun mutsi eli mummu).

Nämä pikkuiset syntyivät meidän vintillä. Pesä on vielä löytämättä, mutta saattaa olla että oli yhdessä isossa pahvilaatikossa. Liverrys oli ihan mahdotonta lähes yötä päivää, kunnes lauantai-aamuna hiljeni... Pikkuiset ystävät löytyivät äänen perusteella kivimuurin viereltä, josta sitten yksi kerrallaan siirtyivät kauemmas ja kauemmas. Iltapäivään mennessä olivat siiten jo ihan metsässä.

Tässä Adan mökkityyliä, eli serkkutytön vanha pyjama, ja talvikumpparit (neiti siis niitä pikkupalleroita bongailemassa heti aamusta)

Empun rakkaasta Nasusta on jo aiemmin tullut kirjoitettua.

Nasu on siis ihan ykkönen, ja ilman sitä ei uni meinaa tulla. Viime viikolla Nasulle kävi kakka-vahinko, eli putosi kylppärissä likaiseen vaippaan. Pakkohan se possu oli pestä, ja oli tietysti iltasella märkä. Laitoin Empun vara-nasun (oikeasti penaali, mutta ihan Nasu ja samanlaista plyyssiä) kanssa nukkumaan, ja ukkeli vaan itsepäisesti nousi pois sängystä. Vein herran vissiin neljäkin kertaa takasin sänkyyn, ja viidennellä kerralla kun ukkeli tuli pois sängystä ja huoneesta, niin hänellä oli vara-nasu mukana, jonka heitti mun jalkoihin ja sanoi hyvin painokkaasti "öh!". Kyllä siinä yks ramppaamiseen hermostunut äiti tunsi itsensä pieneksi kun oli hiukan jo tiukkaan sävyyn komentanut poikaa omaan sänkyyn, ja syy uniongelmille oli Nasun puuttuminen! No mentiin sitten kylppäriin katsomaan märkää Nasua, ja poika takas sänkyyn vara-nasun kanssa. Vielä kuului selittelevää "öhöhhiä" sängystä, ennenkuin uni tuli...
Tässä nasu on päässyt mökillä mukaan päikkäreille (teinin vanhat plikot vuodelta -95.

Jos mulla suinkin olisi 250 eur löysää, ostaisin sellaiset uudet. ovat kyllä olleet niin mainiot pelit verrattuna pariin virheostokseen, kuten carenat ja lastentaviikkeen mini babyt... carenoissa ei pyöri pyörät ja mini babyt hometui) .

Sagan Cuplaton kuuri on auttanut! Selkeästi masua ei kipristele yhtä pahasti. Ollaan saatu takaisin kunnon syöttövälit, kakkojen määrä vähentynyt, pulautusten määrä vähentynyt, huuto vähentynyt. Kaiken kaikkiaan tyytyväisempi vauva :-)

2009-06-18T15:19:00.005+03:00

Olen jo ainakin kertaalleen maininnut Sagan vatsanväänteistä. Nehän johtuvat minun nähdäkseni siitä, että tyttö ei syö tuttia. Tyydyttää siis imemisen tarpeen imemällä rintaa, ja näin ollen syö liikaa, ja siitä johtuu sekä pulauttelu että vatsan kipristely.

Eilen aloitin Cuplaton kuurin, kuin myös otettiin käyttöön eri mallinen tutti jota on lähes joka käänteessä suuhun työnnetty. Nyt vain 20 tuntia myöhemmin olen jo havaitsevinani helpotusta: ateria välit ovat oikeasti jopa kolme tuntia nyt päiväsaikaan, pulauttelun vähentynyt, eikä edes tulee kakkaa joka välissä. Piereskely on lisääntynyt, kuin myös ympäristön tarkkailu/hyväntuulisuus hereillä ollessa. Myös kipuhuuto on vähentynyt. Tosin tuo pahin huuto onkin ajoittunut iltaan n klo 16-20, joten toki nuo viime viikkojen pahimmat tunnit vielä edessä päin. Mutta joo, ehkä vielä ei ihan uskalla huokaista helpotuksesta, mutta ainakin on ollut jo yksi parempi päivä, ja se on paljon se :-)

Ja ikää siis neidillä tässä vaiheessa huimat viisi ja puoli viikkoa, eli 1 kk ja 7 päivää.

(ja ekat pienet vaatteet poispakattu-, lindexin 50cm asut ja yökkäri)

Ja kuten Bo Kaspers Orkester laulaa: Hon är så söt när hon sover...

sekalaisia ajatuksia väsyneeltä äidiltä

2009-06-15T20:22:00.003+03:00

tänään on ollut tyypillinen maanantai. näin kesäkaudella se tarkoittaa pyykkipäivää. tänään myös siivousta, toisen jääkappi-pakastimen sulatusta + normaalit ruuanlaitot ja sen sellaiset kotiäidin pikkuhommelit (= 13 tunnin työpäivä, päivän aikana kaksi kertaa 4 minuuttia ihan oikeaa omaa aikaa + yks vessassakäynti jolloin joku ei huutanut oven läpi, kahdella muulla kerralla oli erinäisiä häiriötekijöitä). tällaiseen päivään mahtuu sekalainen määrä sekalaisia ja sekavia ajatuksia. tässä muutama:
kantoliina: onhan se näppärää kun vauva puklaa ja oksu valuu rintojen välistä ja jämähtää rintsikoihin
tekijänoikeuslaki: onko skannaaminen pienempi rikos kuin kopiokoneen käyttö? tämän jälkeen voikin huokaista helpotuksesta kun tajuaa että käsityökirjan ohjeet on tarkoitettu kopioitavaksi ja toteutettavaksi
vohvelirauta: vitsi kun mahtuisi tiskialtaseen ois niin helppo puhdistaa. hoks - kyseessähän on sähkölaite....

nyt on jo niin väsy ettei jaksa edes kuvia siirtää kameralta koneelle. käytiin sentään aamupäivästä vähän ulkoilemassa. sillä reissulla tuli mieleen että onkohan hulluilta päiviltä ostetut ticketin asut tän kesän paras ja käytännöllisin asu...?

Loppuviikko ja viikonloppu

2009-06-14T20:43:00.005+03:00

Viime viikolla vietettiin Helsinki-päivää (ja itseasiassa taisi olla ihan Helsinki-viikko).
Meidän perhe kävi tasan yhdessä häppeningissä, nimittäin Herttoniemen pelastusasemalla perjantaina. Ada on käynyt siellä tarhan kanssa joskus melkein vuosi sitten, ja on siitä sen jälkeen monesti puhunut.

Oltiin siellä aamupäivätä yhden toista aikoihin. Taisi olla paikalla ehkä neljä-viisi perhettä samoihin aikoihin. Pettymyksekseni vain yksi paloauto oli esillä, eikä tankoakaan pitkin päästy liukumaan (ihan kuin mä olisin uskaltanut/kehdannut...). Toisaalta onneksi oli vaan yksi auto, koska sitä tutkittiin melkein puoli tuntia, ja sen lisäksi mulla oli migreeninpoikasta. Kun jatkettiin paloasemalta matkaa maalle, ohitettiin Mellunkylän asema, ja siellä oli pihalla monta paloautoa ja ambulanssi. Ja termittien äiti oli näköjään käynyt Erottajalle, jonne me mennään ensi vuonna, siellä myös museo jossa ne komeimmat autot on!

Ihme homma miten pojilla näyttää olevan verissä nuo auto-jutut. Ihan yhtälailla on Adalle esitelty autoja jne kuten teinille aikoinaan, ja Empulle nyt, mutta ei kyllä Ada koskaan ole autojutuista ollut yhtä ekstaasissa kuten pojat:

Viikonloppuna jatkettiin ulkohuussiprojektia. Ei löytynyt dynamiittia betonin räjäytykseen, joten suitsaitsukkelaan ihan vähän vaan sahailtiin aittarakennuksen perustuksia... Nyt on pytty siedettävällä korkeudella, vaikka kyllä siinä vielä matala jakkara saa olla. Nhyt seuraavaksi onkin sitten se kivempi vaihe, eli jonkun tyyppinen sisustaminen. Mulla on jo pari ideaa, tarvitaan vaan maalia, lakkaa, vanhoja mustavalkoisia valokuvia, vanhoja lehtiä ja jotain muuta sälää. Saas nähdä ehdinkö viettämään juhannusta grillin ääreen, vai vietänkö sen huussissa ;-)

Ja vähänkös muuten ärsytti kun lindex lähettää tekstaria että alet alkanut, ja sitten ei ole kuin ne samat ota 3 maksa 2 -rekit, ja sitten samat jämärekit... no kai ne alet alkaa juhannuksena viimeistään?

huomenna pelastusasemilla avoimet ovet!

2009-06-11T20:28:00.003+03:00

vinkiksi pk-seutulaisille:

http://www.hel.fi/wps/portal/Pelastuslaitos/Artikkeli/?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Pela/fi/uutiset/helsinki+paivan+vietto+pelastuslaitoksella+12.6.2009

Eli huomenna perjantaina meidän perhe aikoo käydä joko Herttoniemen tai Mellunkylän pelastusasemalle. Ada on tarhan kanssa käynyt Herttoniemessä viimesyksynä ja jaksaa yhä sitä muistella.

(Katselen juuti tehiksen vikaa jaksoa, uskomatonta että mun aikuisuuteen oleellisena osana kuulunut sarja oikeasti loppuu! Nyt kun on parissa edellisessä jaksossa vilahtanut noita vanhoja naamoja, niin huomaa kyllä että ei nää vikat tuotantokaudet ole enään ollut niin hyviä. Kaikkein ihanin ever on kuitenkin tuo tohtori Carter. Sekin oli niin babyface kun sarjaan tuli.... pakko keskityä katsomiseen. Kolme pikkuista saatu unten maille, teini sporen lumoissa työhuoneessa ja mies treeneissä... jos kaivais vielä maraboun kesäsuklaan jämät esille....

töpselinokka ja muita kivoja kavereita

2009-06-10T21:35:00.004+03:00

Me ollaan tavattu kivoja tyyppejä tänään. Onneksi ei ollut sateinen päivä, joten saatiin toteutettua reissu Hennolan kotieläinpihalle.

Lähes kaikki eläimet olivat hereillä ja tulivat kurkkimaan meitä. Suurimmalle osalle maistui myös ruoho jota jopa Emil loppuvaiheessa uskalsi tarjota karitsoille.

Kahvilassa oli myynnissä myös leipää, ja nyt jo alkaa ikävästi tuore ruisreikäleipä turvottamaan vaikka vasta puolet on syöty. Leipomukset on leivottu tilan omista jauhoista ja varmasti tuoretta tavaraa.

Paikalla oli joitain yksittäisiä perheitä, mutta meidän parin tunnin visiitin aikana vissiin kolme bussilastillista lapsia retkeilemässä tarhan kanssa. Hennolassa pidetään myös eläinleirejä, voi kunpa itse olisin lapsena sellaiselle päässyt!

Viitoituksessa olisi parantamisen varaa, eli kaksi risteystä meni arvailuksi. Kannattaa siis tutustua ajo-ohjeisiin ennalta, eikä luottaa että kyltit vie perille.

Paluumatka vei tosi näpsäkästi ikeaan. Ada oli onnessaan kun pääsi leikkihuoneeseen. Ja sieltä saatiin "kanta-asiakaskortti"! Keräämällä viisi leimaa joko leikkihuoneesta tai kahvilasta saa jonkun pienen yllärin. Tämä on Adan ihka ensimmäinen kantiskortti yhtään mihinkään :-)

Kotona oltiin neljän pimtaan. Silloin alkoi koettelemus. Tommonen reilu vuosikas joka on tottunut aika säännölliseen päivärytmiin (= yhdet päikkärit noin 2h joko ulkona rattaissa tai sitten sängyssä) ei ole helpoin mahdollinen tapaus sellaisena iltana kun päikkärit on ollut kahdessa osassa ja yhteensä ehkä 40 minsaa. Eka yritys saada nukkumaan oli jo klo 18:20. Ja olisi jopa nukahtanut ellei alhaalta olisi kuulunut liian iloista leikin ääntä (Ada ja teini). Pakko oli luovuttaa tunnin nukutuksen jälkeen, mutta kun ukkeli ei pysynyt jaloillaan (kirjaimellisesti!) kello viiden jälkeen.Soti kyllä aikalailla mun periaatteita vastaan antaa pojan tulla takasin alakertaan, mutta pakko mikä pakko... kamlaa katseltavaahan se oli kun pieni mies kompastui omaan varjoonsa. Toisaalta tässä vaiheessaeivät enään tapelleet Adan kanssa... Keitin siis iltapuurot joista meni 8 lusikallista, pieni hörppy maitoa jonka jälkeen ohjeistin teinin nukutushommiin. 20 minsaa myöhemmin ukkeli nukkui. Kuin myös isosiskonsa.
Saga-vauva nukkuu myös, mitäs nyt vähän väliä pikkaisen parahtaa kun masussa kiertää. Karsea kierre kun ei syö tuttia, ja siksi haluaa imeä rintaa mahavaivaan, jotka johtuu ylensyömisestä joka johtuu liallisesta rinnan lohtu-imemisestä. Tuttiharjoituksia siis jatketaan....

lihapullia ja kirppislöytöjä

2009-06-09T20:50:00.003+03:00

jos pikkuihmiset tökkii jauhelihapaketteihin kaupassa reikiä, niin miten silloin kuuluu toimia? itse otin siis rikkitökityn paketin omiin kärryihin, vaikkei sika-nauta mitenkään lempparia ole... ei kai sitä pakettia oikein voi sinne kylmätiskiinkään jättää, enkä mä myöskään ois kehdannut sitä lihatiskille palauttaa.

eli tuli väsättyä lihapullia. jotka epäonnituivat. jälleen kerran. nykyään sentään saan jauhelihapihvit tehtyä suht ok, mutta pullat ei vieläkään ole pullia. tosin kyllä mies niin kivasti lohdutti kun sanoi että jos laittaa lisää suolaa ja peittää sinapilla niin ovat syötäviä.

käväisin myös kirpparilla (mellun) tänään. paljon oli ihan tyhjiä pöytiä, ja kirppiksellä muutenkin keäaukioloajat (ma-pe 12-18, la-su suljettu). pari kivaa ostosta tuli tehtyä:

Adalle ruutupaita (lindex, 2 eur), Sagalle tuo kesämekko (H&M 3 eur). Oikein hyväkuntoisia, varsinkin mekko on kuin uusi. Saas nähdä onko vielä syksylläkin kuin uusi, vai ehditäänkö yhtään käyttää...

huomenna olisi tarkoitus käydä Vihdin Ojakkalassa kotieläintilalla. paluumatkalla olisi pysähdys Espoon Marketanpuistossa, jossa piknik (tämä yksi niistä Adalle luvatuista 'sitten kesällä'-jutuista). lihapullat lähtee reissuun mukaan, täytyy vaan muistaa suola ja sinappi!

uusimmat projektit....

2009-06-07T22:16:00.003+03:00

Mökille ostettiin uusi kompostikäymälä. Olihan se vanhakin ihan ok, mitäs nyt tyhjentäminen pari kolme kertaa kesässä tosi pa***sta hommaa.

No jottei olis liian helppoa, piti siis vanhaa huussirakennelmaa purkaa. Ja pestä. Ja vähän rakentaa uutta. Nyt näyttää kummiskin siltä että ens viikonloppuna puretaan ja rakennetaan uusiks. Ihan törppö olo oli kun sai kavuttua ensin pallille, ja sitten siitä kammettua itsensä korkeuksiin lähes valtaistuimelle, ja sitten pystyikin katsomaan alaviistoon ulos ikkunasta. Paitsi ei suositella jos kärsii huimauksesta.

Dynaamiitilla toki saisi räjäytettyä kallioon pienen kuopan jonne sen plastiikkikäymälän saisi upotettua paremmin?

Yhdestä kivemmasta projektista viitsii jopa laittaa kuvan:

Tämä kaunokainen on ollut mulla kiikarissa jo kauemman aikaa (=vuosia). On vaan ollut niin hankalassa paikassa etten ole aiemmin tehnyt parempaa tuttavuutta. Vaan nytpä sitä tuttavuutta jo on hierottu vallan juuriharjalla, seuraavaks otetaan esille järeämmät aseet eli hiekkapaperi, ja sit uutta maalia pintaan. Tulevaisuudessa tämä bellis saa siis toimia meidän työhuoneen tuolina.

Eka kesäviikko

2009-06-05T11:24:00.008+03:00

Viime viikon perjantaina alkoi meidän perheen kesälomakausi. Silloin oli Adan tarhan kevätjuhlat. Kevätjuhlat oli justiinsa sellaset kuin kevätjuhlien kuuluu olla, tytöt kesämekoissaan ja sandaaleissa, pojilla vedellä kammattu tukka. Luonnollisesti ohjelmistossa keväisiä lauluja, hyvin pitkälti samat vuodesta toiseen. Viimeisenä lauluna kaikille tuttu suvivirsi. Onneksi ainakaan meidän tarha ei ole niin epä-uskonnollinen etteikö suvivirttä hoilattaisi antaumuksella.

Ada kuuluu tarhansa nuorimpiin, kavaljeeri ainut toinen ihan pieni ukkeli:

Adan tarhassa on vain yksi ryhmä, eli kolmevuotiasta eskarilaisiin kaikki 20 sulassa sovussa. Ihan huippuihana tarha, ikävä kyllä nyt tällä hetkellä pelkona että Helsingin kaupunki lopettaa kaikki ostopalvelut (ruotsinkielisiltä) säätiöiltä ja yksityisiltä vuonna 2010....

Teinin koulu loppui lauantaina. Kevätjuhlat oli niin aikaisin ettei me pikkuisten kanssa päästy paikalle. Todistus oli oiken hyvä, keskiarvo vissiin kahdeksan, vaikka sitähän ei ainakaan teinin koulussa todistuksiin laiteta.

Lauantaina käytiin serkun tytön valmistujaisissa. Siellä kivointa taisi pikkuisille olla leikkimökki. Olisi ihana saada sellainen meillekkin mökille, on vaan valmispaketit aika hinnoissaan... enkä kyllä tiedä onko edes halvempaa rakentaa itse ellei satu löytymään sitä jämälautaa tarpeeksi. Puutavara kun on kuitenkin hinnoissan.

Yritin saada kivan leikkimökkileikkikuvan, vaan eipä A&E ehtinyt edes vilkaista mun suuntaan.

Sunnuntaina suunnistimme mökille heti aamusta. Luvassa oli hellettä, ja sitä myös saatiin. Ada on koko kevään odottanut että tulee kesä ja saa juosta nakupellenä, onneksi siis oli heti nuo helteet ja tyttö todellakin sai tuntea kesän eevan asussa. Pikkuveli viihtyi aatamin asussa, ja vilvoittelu hoidettiin lasten polskuttelualtaassa.

Pikkasen on kyllä jouduttu töitäkin tekemään, kun vihdoinkin yksi iso mökin edustaa varjostanut mänty kaadettiin. Henkilövahingoilta säästyttiin, pienen pieni äksidentti kuitenkin saatiin aikaiseksi:

(mä en henk.koht ole puutarhatontujen suuri ystävä, vaan tuon oli mun äiti paria tuntia aiemmin ottanut esille. sanoinkin puoliksi piloillani miehelle, joka siis sen männyn kaatoi, että otetaan suunta tosta tontusta....)

Meidän pienin pirpana kasvaa kohisten. Eka neuvolapunnitus suoritettiin eilen, ikää siis 3viikkoa3päivää. Painoa tullut syntymästä melkein kilo, pituutta 3,5 senttiä lisää. Neiti on oikein mukava pakkaus, mitäs nyt hänellä hermot menee jos ruokaa ei ole heti tarjolla kun sitä haluaa. Ja nälkähän hällä on parin tunnin välein... Kivaa kyllä eka unipätkä iltasella saattaa olla jopa nelisen tuntia, eli kunhan itse malttaa mennä samoihin aikoihin nukkumaan, niin ihan hyvin saa yhden pidemmän unipätkän nukkua.

Mustasukkaisuutta ei havaittavissa. Ada on itseasiassa aikamoinen kanaemo. Metrossa yritin istua rattaista poispäinkääntyneenä, jolloin Ada käski mun kääntyä jottei "ingen nån tar vår Saga". (hoks - nimipaljastus!)
Soitin myös seurakuntaan, ja sain papin varttua. Vaan kun mies soitti äidilleen, kävi ilmi ett hän on silloin lapissa. Pitää siis saada uusi aika sovittua...

Tämä eka viikko on myös ollut totutteluun uuteen elämään ilman koiraa.
Havaintoja:
* metsässä on liian hiljaista kun joku ei juokse vierellä
* ei tarvitse imuroida ihan joka päivä (vaikka kyllä niitä karvoja vielä pölisee)
* en ole koskaan tajunnut miten paljon lapset sotkee syödessään... joka aterian jälkeen joutuu siivoamaan ruuantähteet lattialta ihan itse
* yöllä voi kävellä pimeässä pelkäämättä että kompastuu mustaan koiraan
* pienten lasten suurin suru on ohimenevää. Ada itki lohduttomasti koko ekan illan ja aamun, nyt osasi jo kertoa että on iloinen vaikka Roosa on poissa. Kuitenkin muistuttaa minua kertomaan kaikille ketä tapaamme ettei Roosaa enään ole.
Aika lailla alkaa Roosan tavarat olla pakattu pois. Vielä olisi ihan perus-sertiä melken koko 7 kilon säkki... ehkä naapurin koira sellaista söisi?

Muuta: oma aika minimissä. Ärsyttää joskus ihan vietävästi ettei saa hetken rauhaa silloin kun sitä kaipaa. Sitten kun sitä on (illalla ysin jälkeen) ei mitään jaksa/viitsi/voi tehdä. Jos just nyt voisin, niin kävisin vaikka kirpparilla ihan itekseni... ja siis nyppii sekin että mies voi tosta vaan lähteä treeneihin ja olla pois tästä älämölöstä (ei välttis huutoa tai itkua, mutta Ada on papupata ja puhuu ihan koko ajan) lähes päivittäin, mutta mä olen viimeisten neljän viikon ajan ollut kahdesti yksin, eli kun olen pyöräillyt meiltä tarhaan Adaa hakemaan. Itseasiassa se hetki ei musta edes täytä "oman ajan" kriteereitä...

koirattomana

2009-05-26T21:51:00.003+03:00

18.10.00 - 26.5.09
Torstaina iltasella Roosa-koiramme meni mukkelis makkelis frisbeetä kiinni ottaessa. Perjantaina etujalka kovin turvonnut ja edelleen niin kipeä että hyppi mielummin kolmella jalalla. Lääkäriaika saatiin samalle illalle. Röntgenkuvassa näkyi poikki mennyt luu, ja jotain pahempaa, eli kasvain siinä vieressä. Eilen kokeneempi lääkäri vielä vahvisti että kyseessä luusyöpä. Tänään ihana, kiltti, lempeä samettikorvamme sai lentää koiraenkelinä taivaaseen, kauas tähtien taakse.

2009-05-24T22:19:00.006+03:00

Kevään vikoille viikoille kasaantuu yleensä ties mitä ylimääräistä ohjelmanumeroa.

Viime viikkoon mahtui seuraavanlaista ekstraa kaiken normi-puuhastelun lisäksi:

Liikkarin päättäjäiset, ulkona, koko perheen voimin

Turbokeihäs oli hauska (myös minä kokeilin sitä):

Ekan puolituntisen ajan Ada kuljetti mukanansa voikukkasta:

Tarhan koko perheen ulkoilutapahtuma.

Ohjelmassa pieni tietokilpailusuunnistuslenkki, ja sen jälkeen nakei :-)

Terkkarin kotikäynti (ikää Lilla Babyllä 11 vrk ja syntymäpainoon saatu lisää melkein 200 grammaa)

Ja sitten pitkä viikonloppu maalla, jonka toiseks hankalin vaihe (hankalimmasta jutusta oma bloggaus myöhemmin) oli yrittää saada kaikki neljä lasta ja koira samaan kuvaan. Koira ei olis ollut ulkona lainkaan kun ukkonen jyrähteli, Emppu ei ymmärtänyt paikoillaan olosta mitään, ja Adalla tuli kiukku siinä vaiheessa kun Emppu olisi ollut paikoillaan. Teini ja vauva käyttäytyivät mallikelpoisesti.

Yhtenä hetkenä leikattiin nurtsia, seuraavana tulikin rakeita.

Mutta tuli siis todistettua että kyllä maalla on mukavaa, myös alle 2-viikkoisen vauvan kanssa.

on taas tullut lupailtua...

2009-05-20T11:21:00.003+03:00

... kolme-veelle siis:

* Linnanmäkikäynti, mukaan isoveli jotta saavat mennä laitteisiin (onkohan edes monta jonne alle metrinen pääsee... täytyypi tarkistaa). Myös teiniä informoitu, ja luvattu hälle sitten erillinen käynti kavereiden kanssa jotta saa mennä "oikeisiin" laitteisiin. Vois pikkasen teiniä syödä jos kesän ainut lintsi-iloittelu tapahtuisi äidin ja uhmiksen seurassa...

* Korkeasaari, oleellisena osana lauttamatka joko hakiksesta tai kauppatorilta

* Särkänniemen eläinpuisto ja delfinaario

* Vuosaaren leikkipuisto (tekivät sinne kevätretken tarhan kanssa, ja uudestaan olisi pitänyt päästä)

* Minigolffia (nähnyt auton ikkunasta, ja sinne haluaa. ei taida edes tietää mitä siellä tehdään?)

* Piknik - myös Pikku Prinsessa käy piknikillä

* Pyöräretki, koko perhe (ja mitenköhän tuo vauva sille retkelle lähtee...?)

* Uimareissuja

* Risteily, ilmeisesti Tukholma koska pitää olla "stora båten"

Kuva viime kesältä, tehtiin sightseeing risteily. Tätä muisteltu monen monta kertaa talven aikana...
Täytyykin palata tänne päivittämään listaa sitämukaan kun tulee taas lupailtua kaikenmoista. Yllättävän hyvämuistinen likka siis kyseessä.

jumi

2009-05-19T17:22:00.002+03:00

tästä se musta ferrari ensin kaahas...

ja tohon se sitten jämähti:

Toinen kävi pesukoneessa

2009-05-18T11:10:00.007+03:00

Hupsista heijaa, ja mitä löytyi märän pyykin seasta? No toinen Niken nahkalenkkari... Pikkasen jo ehdin mielessäni kiroilla että noinko on pilalla ehkä viitisen kertaa käytetyt lenkkarit. Vaan hengitin syvään, laitoin kuivumaan, ja tadaa:

Ei taida erottaa kumpi on kumpi?
Vasemman jalan kenkuli on siis pesty, ja meinaan kyllä laittaa sen toisen samanlaiseen pyöritykseen. Jos kuvasta ei erota, niin oikeastaan tuo nahka tuntuu ihan samanlaiselta kummassakin lenkkarissa, pesty on vaan kirkkaampi väriltään. Olin ehtinyt kengät suojata sillä spray-hommelilla, en tiedä vaikuttiko se lopputulokseen?

Äidin rakastava ja syyttävä sormi osoittaa suuntaan:

Pakko oli muuten tuhlata ne lindexin kupongit. Pitäähän tytöllä olla sopivan kokoista vaatetta:

kofeiinin uhrit

2009-05-16T20:41:00.006+03:00

Arki on hyvä erottaa juhlasta. Ja juhla arjesta. Helpoimmin saadaan pientä juhlatuntua ruualla ja juomalla. Kuten eilen talkoissa. Ensin leikittiin, sitten syötiin. Ja jotkut reppanat, kuten mies, joutui tekemään vähän sellaista fyysistä työtä mm haravalla, lapiolla ja kottikärryillä. Toi naapurin Eki kun kulki lehtipuhaltimen kanssa koko ajan ;-) (ei vaiskaan, antaa Ekin rauhassa puhallella ja puhista, kuka sitä masiinaa ihan oikeasti jaksaa kuljettaa ja kuunnella...?)

No siis, Ada viihtyi talkoissa kuin kala vedessä. Jopa ylämäkeen pyöräily sujui hyvin naapurin likkojen (8 ja 7 vee) vanavedessä. Ehtivät siis myös grillipaikalle ennen meitä taapertajia. Siellä sitten sai ihan itse valkata limpparin itselleen. Ilmeisesti valintaan vaikutti eniten pullon kaunis väri. Kokemukseen homma ei perustunut, kun ei noita limppareita ole oikeastaan tullut Adalle tarjottua. Eli neite vetelee makkaran kyytipoikana Mountain Dew'ta, limua joka tiettävästi sisältää normaalia enemmän kofeiinia... Köpötin siis kotiin hakemaan pillimehua. Pieni muki sitä limua kuitenkin tuli juotua, kun piti toimia kuten muut tytöt.

Iltasella neiti sammui kuin saunalyhty, vaan eipä aikaakaan kun hyörinä ja pyörinä alkoi... ja se jatkui koko yön... ei mitään havaintoa monta kertaa olen oikaissut tytön sängyn suuntaisesti (nukkui meidän välissä), mutta kyllä niitä kertoja oli jokunen.

Aamukin sitten alkoi jo 6.15, noin tuntia normaalia aiemmin. Ja huudon kera. Ja se huuto jatkui koko aamun. Koko aamupäivän. Keskipäivän.
Hiljeni 13.30. Päikkärit.
15.15 alakertaan tuli hymyilevä tyttö. Hänet tunnistimme omaksemme.

Synnärillä lahjotaan

2009-05-15T10:55:00.003+03:00

Eilen käydessäni kättärillä kontrollissa, poikkesin myös osastolla. Syitä kaksi, hyvä sellainen oli moikata kaveria joka myös saanut vauvan, ja toisena syynä kolmikko Libero, Pampers ja Martta.

Pienet apulaiset innoissaan eilen avasivat kummankin vaippafirman lahjukset, joten joistain tuotteista jäi pikkasen epäselväksi kumman ovat. Mutta siis nyt on pieniä vaippoja, isompia uimavaippoja, kirja, lelu, vauva-lehti, näytepurkit huuhteluainetta ja pesunestettä, siteitä, liivinsuojia, kypärämyssy & body, ruokalappu pestävänä versiona, kuin myös kertiksinä, hoitoalustan kertissuojia ja varmaan muutakin... paperinkeräykseen meni kyllä aika kasa brosyyrejä, pelastin kuitenkin 2 kpl lindexin -30% kuponkia.

Tuo pieni käsi kuuluu kuvausavustajalle. Yritin kyllä ensin lahjoa pysymään poissa... uhkailu ja kiristys on ainakin toistaiseksi todettu ihan turhiksi.

Kaiken tuon edelläkuvatun hömpän edelle sarjassa "liikuta tuore äiti kyyneliin" kiilasi Martat punaisine sukkineen! Ymmärtääkseni synnärit saavat vaippajäteiltä ihan rahhoo siitä että jakavat heidän tuotepakettejaan. Ei voi kuin toivoa ettei Martat tee ihan persnettoa kun juhlavuotensa (liitto täyttää 110 vuotta) kunniaksi Novitan ja Kätilöliiton avustuksella ovat kutoneet 60 000 paria villasukkia lämmittämään uusien pienten suomalaisvauvojen varpaita. http://www.martat.fi/medialle/?x127892=127931

Äitienpäivästä en ehtinyt kirjoittaa aiemmin, kun tuli noita synnytyskiireitä. Ada oli tarhassa tehnyt kortin, ja lahjaksi sain kauppakassin johon painettu kukkia. Tämä lahja aiheutti pientä draamaa jo perjantaina. Neiti tuli iskän kanssa tarhasta, ja iloisesti huusi jo ennenkuin ulko-ovi oli kinni, että "jag har en överraskning till dig!". Arvatkaas mikä itku, parku ja mökötys kun yritettiin sanoa ettei vielä saa antaa... Päästiin onneksi sopuun, eli otin lahjan vastaan, en avannut, ja laitoin jemmaan odottamaan sunnuntaita :-)
Viikonloppu olikin eka mökkiviikonloppu. Ulkohuussi ja raskaus oli just niin epäkiitollinen yhdistelmä kun mitä muistin, vaan onhan se kiva kun Suomen toukokuiset yöt on niin valoisia ettei yö-kahdeltakaan fikkaria tartte!
Syötiin mansikkatäytekakkua, kuopsuteltiin maata, istutettiin pari kukkasta ja varmistettiin että pienet sai raittiinilmanmyrkytyksen.

Tämä viikonloppu ollaankin nyt sitten ihan kaupungissa. Tänään on taloyhtiön pihatalkoot, huomenna ehkä ajellaan näyttämään lillabeebistä toiselle mummolle ja serkkutytöille, ja sunnuntaina tulee ainakin yksi kaveriperhe meillä käymään.
Kovin arkista on siis touhu meillä, ei kyllä merkkiäkään sellaisesta vauvalehtien hehkuttamasta "perhe rauhoittui kotipesään viikoiksi tutustumaan vauvaan", vaan ennemminkin "perhe yritti lähteä ajoissa teinin treeneihin, mutta oli kumminkin myöhässä kun piti auton kolme turvaistuinta asentaa uusiksi menettämättä hermoja naapureiden edessä jotka tulivat vauvaa ihastelemaan".
Vaan enpä oikeasti valita, ollaan jo kohta tunti köllitty tässä sohvalla vauvan kanssa; Ada on tarhassa, mies treeneissä, teini koulussa ja Emppu päikkäreillä... Just tämä hetki on meidän hetki, eli ei hätää, kyllä me opimme toisemme tuntemaan :-)

vauvaa

2009-05-14T15:58:00.002+03:00

Tänään käytiin, vauva ja minä, Kättärillä tarkastuksessa. Kaikki oli niinkuin piti, tai ainakin kuten odotettavissa oli: vauvalla pikkaisen paino pudonnut, ja lievää keltaisuutta. Kumpikin asia korjaantuu lähipäivinä, koska nyt on tää mamma siinä tilassa että tissit on kasvanut kuppikoolla...
Vauva on tietysti ihana, aikaa ihastelulle vähän vähemmän. Toisaalta kun hoitorutiinit on jo/taas/edelleen hanskassa, voi sitten tilaisuden tullen ihan oikeasti pysähtyä ihmettelemään tulokasta, ja mm hänen todella pitkiä jalkoja ja varpaita (myös pitkät sormet.

The Vauva

2009-05-12T12:59:00.002+03:00

mein pikkulikka syntyi eilen klo 12:25, synnytyksen kesto 2,5h, ponnistusaika 5 min. Lopputuloksena 3355 gr ja 50 cm puhdasta pikkupossua, ainakin äänestä päätellen... Eilen myös jo kotiuduttiin, ja olo on mitä mainion. Endorffiinit on ihania hormooneja, mutta pakko sanoa että synnytyskipu oli pahin ikinä... En edes yrittänyt luomuilla, onneksi kätilöt oikeasti avasi ilokaasuhanan samantein kun tulin huoneeseen. Kipua ei siis varmaankaan ollut määrällisesti enempää kuin aiemmin, mutta oli vaan niinkuin tiivistetyssä muodossa. Kun supparit alkoi aamulla kympiltä ne olikin heti 3 minsan välein, vaikkakin kestoltaan lyhyitä. Olin siis 5 cm auki kättärille saavuttaessa, ja ehdittiin tosissaan olla siellä 1h5min ennenkuin tyttö oli maailmassa. Ponnistusvaihe oli kyllä helpoin ikinä, pudenduspuudute oli todella tehokas. Paracervikaalista en saanut niin paljon helpotusta kun viimeksi, ja ilokaasu ei ehtinyt naurattamaan (kuten ekat hönkäykset viimeksi). Meille osui taas tosi hyviä kätilöitä (vuoro ehti vaihtua ennenkuin lähdettiin kotiin iltaseiskalta) , eli olen kyllä kaikenkaikkiiaan tosi tyytyvänen kättärin asiakas. Tosin olen valmis luovuttamaan vakiopaikkani jollekulle muulle :-)